Värjäys: Carpinus

[Betulaceae]

[englanti hornbeam]

Carpinus betulus Euroopanvalkopyökki

Carpinus betulus var. typica, C. sepium, C. ulmifolia, C. ulmoides; Carpinus betulus f. albovariegata / aureovariegata / columnaris / cucullata / fastigiata / incisa / pendula / purpurea / pyramidalis / quercifolia / variegata, C. betulus var. carpinizza / columnaris / fastigiata / horizontalis / incisa / obtusifolia / pendula / provincialis / quercifolia / serrat, C. betulus subsp. carpinizza / serrata, C. carpinizza, C. caucasica, C. compressus, C. intermedia, C. nervata, C. pendula, C. quercifolia, C. subcordifolia, C. vulgaris
[englanti common hornbeam, hornbeam; Iso-Britannia white beech · kymri oestrywydden · ruotsi avenbok; afwenbok (Samzelius 1765) · tanska avnbøg · norja agnbøk · saksa gemeine Hainbuche, gemeine Weißbuche, Hage-Buche, Hain-Buche, Hornbaum, Weiß-Buche · hollanti haagbeuk · ranska charme, charme faux-bouleau, charmille, faux-bouleau · italia carpano, carpigno, carpino bianco, carpino comune, ojaranza · espanja abedulillo, carpe, charmilla, ojaranza, olmedilla; Argentiina carpino · aragonia carpe, ojaranzo · katalaani càrpinus · portugali carpa-europeia, carpino, cárpinus · viro harilik valgepöök · unkari közönséges gyertyán · kreikka γαύρος μπετουλοειδής · romania carpen · albania shkozë · turkki adi gürgen, gürgen · lätti parastais skābardis · liettua paprastasis skroblas · puola grab pospolity, grab zwyczajny · tsekki habr obecný · slovakki hrab obyčajný · sloveeni navadni gaber · kroaatti obični grab · bulgaria oбикновен габър · serbia бели граб, граб · ukraina граб звичайний · venäjä граб обыкновенный]

Euroopanvalkopyökki kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena alueella, joka ulottuu Keski-Euroopasta Iraniin. Suomessa puu on satunnaisesti havaittu uusi tulokas.

Linneaus (1742) mainitsee, että pyökkiä kasvaa runsaasti Skånessa ja sen kuivattua kuorta käytetään keltaisen värjäämiseen, mutta väri ei ole niin hieno kuin orapaatsamalla (Rhamnus cathartica) tai korpipaatsamalla (Frangula alnus). Myös Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) kerrotaan, että etenkin Skånessa värjätään keltaista pyökin kuivatulla ja murskatulla kuorella. Tiedon lähteeksi Samzelius mainitsee Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan Plantæ tinctoriæ (Uppsala 1759).