Värjäys: Hieracium Ukonkeltanot

[Asteraceae]

englanti hawkweed

Hieracium umbellatum Sarjakeltano

Hieracium canadense; Crepis umbellata, Hieracioides umbellata, Pilosella umbellata
[englanti Canadian hawkweed, Canada hawkweed, leafy hawkweed, narrow-leaved hawkweed, narrowleaf hawkweed, northern hawkweed, umbellate hawkweed; Yhdysvallat narrow-leaf hawkweed · ruotsi flockfibbla; hökegräs (Samzelius 1765) · tanska smalbladet høgeurt · saksa Doldenhabichtskraut, doldiges Habichtskraut · hollanti schermhavikskruid · ranska accipitrine, épervière en ombelle, épervière ombelle · italia sparviere a ombrella, sparviere ad umbrella · viro sarik-hunditubakas · unkari ernyős hölgymál, keskenylevelű hölgymál · kreikka γεράκι · romania iarba vulturului · turkki mamık tırnakotu · lätti čemuru mauraga · liettua skėtinė vanagė · puola jastrzębiec baldaszkowaty · tsekki jestřábník okoličnatý · slovakki jastrabník okolíkatý · sloveeni kobulasta škržolica · kroaatti štitasta runjika · serbia штиткаста руњика · ukraina нечуйвітер зонтичний · venäjä ястребинка зонтичная · korea jo bap na mul 조밥나물 · kiina shān liǔ jú 山柳菊]

Sarjakeltano kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena liki koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

Kasvista saa hyvin voimakasta keltaista väriä, mutta siitä löytyy verrattain vähän mainintoja kirjallisuudessa.

Magnus Lagerström kertoi marraskuussa 1748 lähetetyssä kirjeessään Carl Linnæukselle, että Göteborgissa toimiva sveitsiläinen värjäri käytti keltaisen värjäämiseen sarjakeltanoa, jota kasvoi valtoimenaan Göteborgin lähistöllä. Värjärin mukaan sen käyttö värjäyksessä on yleisesti tunnettua Sveitsissä. (Lagerström mainitsi myös, että yleensä Göteborgissa keltaisen värjäykseen käytettiin väriläätettä, Serratula tinctoria.) Seuraavan vuoden helmikuussa Lagerström kertoo aikeistaan lähettää lisätietoa kasvin väristä Kuninkaalliselle tiedeakatemialle (Wetenskaps Academien) ja hän odottaa saavansa tietää kasvin paikallisen nimen.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) todetaan, että kasvia ei ole tunnettu vielä kauan, mutta siitä saa kauniin keltaisen värin. Lähteeksi hän mainitsee Linneauksen matkakertomuksia sekä Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan Plantæ tinctoriæ (Uppsala 1759).

Salisburyn kirjassa The Botanist's Companion, Vol. II 1816) mainitaan, että kun koko kasvi murskataan ja keitetään, saadaan keltaista väriä.

Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) mainitaan hyvin lyhyesti, että sarjakeltanosta saa keltaista väriainetta.