[Asteraceae]
Aiemmin peijavillakot kuuluivat villakoiden (Seneciosukuun, mutta on erotettu nyt omaksi suvukseen.
Senecio aquaticus, S. jacobaea subsp. aquaticus
[englanti marsh ragwort
· iiri buachalán buí, buachalán corraigh
· kymri creulys y gors
· ruotsi vattenstånds
· tanska vand-brandbæger
· norja dikesvineblom
· saksa Wassergreiskraut, Wasserkreuzkraut
· hollanti waterkruiskruid
· ranska séneçon aquatique
· italia senecio acquatico, senecione dei rivi
· espanja azuzón, azuzón real, casanios, pericón, zacapeos
· katalaani seneci aquàtic
· galitsia casanios
· portugali erva-de-São-Tiago, mija-cão, tasna, tasneira, tasneira-da-água, tasneirinha, tasninha
· unkari starček vodní, vízi aggófű
· turkki su kanaryaotu
· puola starzec wodny
· tsekki starček vodní
· slovakki starček vodný
· sloveeni vodni grint
· kroaatti staračac
· ukraina жовтозілля блукаюче
· venäjä крестовник водный]
Ojavillakko kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopassa.
Sitä on käytetty paikkka paikoin keltaisen värjäämiseen; merkittävä värjäyskasvi se ei ole ollut.
Senecio jacobaea, S. laciniatus
[englanti (orange) ragwort, St. James-wort, St James's ragwort, cankerwort, dog standard, ragweed, staggerwort, stammerwort, stinking nanny, stinking willie; Yhdysvallat tansy ragwort
· iiri buachalán buí, buadhlan buidhe, briadhghallan, guiseag bhuidhe, cuiseag, bhuacharlain
· kymri creulys lago
· ruotsi stånds, vanlig stånds
· tanska engbrandbæger
· norja landøyda
· saksa Jakobs Greiskraut, Jakobs Kreuzkraut, Jakobskraut
· hollanti jakobskruiskruid
· ranska fleur-de-Saint-Jacques, herbe Saint-Jacques, herbe-de-Saint-Jacques, séneçon de Jacob, séneçon jacobée
· italia erba di San Giacomo, senecio jacobea, senecione de San Giacomo, senecione di San Giacomo
· espanja afrentaquinteros, arria, azuzón, cachapete, casanios, cazapeio, cazapete, cibuta, clavel de sapo, copas, fitas, flores mil, gazapeo, gusanera, hierba cana, hierba cana de Santiago, hierba cana mayor, hierba de Santiago, hierba de sapo, hierba jacobí, hierba lombriguera, oruga de Santiago, pella, sacapeos, suzón, suzón castellano, suzón real, vara de Santiago, árnica
· katalaani donzell del Canigó, herba de la fita, herba de Sant Jaume, herba gavatxa, ixirisons, serverola
· galitsia casanio, casanios, casimo, cálsamo, herba crespa, herba do Santiago, herba do sapo, herba manteigueira, sacapeos, tasna, tasneira
· portugali casanios, erva-da-talasma, erva-de-são-tiago, erva-do-sapo, mija-cão, saca-prada, seca-ossos, tasna, tasneira, tasneira, tasneirinha, tasninha
· viro voolme-ristirohi
· unkari Jakabnapi aggófű
· kreikka μαρτιάκος
· romania petimbroasă
· albania kryqës i livadheve, pulithi i Jakobit
· turkki bostan kanaryaotu
· lätti Jēkaba krustaine
· liettua pievinė žilė
· puola starzec Jakubek
· tsekki starček přímětník
· slovakki starček Jakubov
· sloveeni šentjakobov grint, šmarni grint
· kroaatti Jakobov staračac
· bulgaria ливаден спореж
· serbia велики костриш, ливадски костриш
· ukraina жовтозілля лучне
· venäjä крестовник Якоба, крестовник Якова
· kiina xīn jiāng qiān lǐ guāng, 新疆千里光]
Kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena mm. kuivien teiden ojanvarsilla koko Euroopassa, Siperiassa ja luoteisessa Intiassa ja on levinnyt myös Yhdysvaltain pohjois-osien ja Kanadan rannikkoalueille. Myrkyllinen, vanha rohtokasvi on melko harvinainen tulokaskasvi.
Sen lehdistä saadaan vihreää väriainetta, joka ei kuitenkaan ole kestävää. Kukista saadaan villaan alunapuretteella kohtuullisen keltaista. Nuoresta kasvista saadaan huonokestoista vihreää. Mm. keltit ovat käyttäneet värjäykseen. Kasvia on käytetty värjäykseen myös Pohjois-Amerikassa.
Mainitaan vihreän värin lähteenä Pehr Kalmin tutkielmassa "Förtekning på någre Inhemska Färge-gräs" (Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Dec. 1745). Tekstissä neuvotaan, että lipeään upottamalla saadaan tummemman vihreä väri; näin saadaan kaunis väri, joka ei kuitenkaan kestä auringonvaloa.
Paljon ja monimuotoisesti käytetty lääkekasvi, jota on käytetty mm. palovammoihin, silmätulehduksiin sekä syöpäkasvaimiin. Kasvin uskotaan estävän tartuntatauteja.
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi