Värjäys: Schoenoplectus Järvikaislat, putkikaislat

[Cyperaceae]

[englanti club-rush; bulrush, tule]

Schoenoplectus lacustris Järvikaisla

Cyperus lacustris, Eleogiton lacustris, Heleophylax lacustris, Hymenochaeta lacustris, Schoenus lacustris, Scirpus lacustris (var. genuinus / major
kaakonruoho, kahila, kahilas, kahla, kaihila, kaihla, kaisila, kaisla, kasila, keppikahila, kiita, piuru, rantakaisla, ronki, ruoko, ryti, suorsake, suorsanruoka, äijänsauva
[englanti common club-rush, bulrush, matrush, rush · kymri llafrwynen · ruotsi sjösäv, säv · tanska sø-kogleaks · norja sjøsevaks · saksa echte Teichbinse, eigentliche Flechtbinse, Flechtsimse, gemeine Teichsimse, gewöhnliche Teichsimse, grüne Teichsimse, Grünteichbinse, Seebinse, Seeflechtbinse · hollanti mattenbies, stoelenbies · ranska jonc des chaisiers, jonc des tonneliers, jonc des étangs, scirpe des lacs, scirpe lacustre · oksitaani augaroû, sesca · italia biodo, erba marina, giunco, giunco da stuoie, giunco di palude, lisca lacustre, nocco, pàvera, scirpio degli stagni · espanja bayunco,cirpo lacustre,hierba marina,junco mayor,tule; Meksiko carrizo de laguna · katalaani jonca d'estany · portugali bonho,bunho,junquilho-do-arroz · viro järvkaisel · unkari tavi káka · romania pipirig · albania kryekuqi, shqirrë, sitkë · heprea agmon ha'agam, הָאֲגַם אַגְמוֹן · turkki semerotu · lätti ezera lielmeldrs · liettua ežerinis meldas · puola oczeret jeziorny · tsekki skřípinec jezerní · slovakki skřípinec jazerný, skřípinec jezerní · sloveeni jezerski biček · kroaatti brula · bulgaria блатен камъш, езерен камъш · serbia зука, обични облић · ukraina куга озерна · venäjä камыш озёрный · kiina zhǎo shēng shuǐ cōng, 沼生水葱]

Järvikaisla kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopassa ja alueella, joka ulottuu Välimereltä Mongoliaan sekä Japanissa ja Afrikan eteläisimmissä osissa.

Järvikaisla on perinteisesti käytetty punontaan: varresta on tehty muun muassa koreja ja mattoja. Värjäyskasvi se ei ole, vaikka välillä näkeekin mainittavan, että sen tupsuilla voi värjätä vihreää. Järviruoko sekoitetaan usein niin puheessa kuin värjäysohjeissakin järviruokoon (Phragmites australis), johon se tällaisen väittämän yhteydessä on sekoitettu.

Järvikaislasta on kuitenkin valmistettu mustetta. Lönnrot kertoo Flora Fennicassa (1866), että Kun se keskikesän aikana kootaan, hyvin kuivataan, varotaan sannasta ja tungetaan sitävarten tehtyihin rautatorviin sydeksi poltettaa, saadaan siitä niinhyvin maalareille kuin kirjanpainajille soveliasta mustetta. Tästä käytännöstä en ole löytänyt kuitenkaan muita mainintoja.