[Leguminosae, Fabaceae]
apelia; apilas (Chydenius 1754)
[englanti clover
· iiri shamrock (Gerard 1597)
· ruotsi klövrar; wäpel-gräs (Chydenius 1754)]
Trifolium incarnatum subsp. incarnatum, T. incarnatum var. elatius
[englanti crimson clover, Italian clover; carnation clover
· ruotsi blodklöver
· saksa Blutklee, gewöhnlicher Blutklee, gewöhnlicher Inkarnatklee, Inkarnatklee
· hollanti inkarnaatklaver
· ranska farouche, trèfle anglais, trèfle de Roussillon, trèfle incarnat
· oksitaani faroish, farouch, farouche, faroû, ferroû
· italia erba rosso, trifoglio incarnato, trifoglio pesarone, trifoglio rosso
· espanja ferrol, ferrucha, tefla, trébol encarnado, trébol rojo, trébol rosado
· aragonia farrucha, trébol incarnado
· baski pagotxa
· katalaani fenc
· portugali erva-do-amor, trevo-encarnado, trevo-vermelho
· unkari bíbor here
· turkki kan yoncası
· puola koniczyna inkarnatka, koniczyna krwistoczerwona
· tsekki jetel inkarnát, jetel růžák
· slovakki ďatelina inkarnatká, ďatelina purpurová
· sloveeni inkarnatka
· kroaatti odrezana djetelina
· bulgaria инкарнатка детелина
· albania trifil, tërfili ngjyrëmishi
· ukraina конюшина багряна
· venäjä клевер малиновый, клевер мясокрасный, клевер пунцовый
· japani benibana-tsume-kusa, kurimuson-kurôbâ, oranda-genge, reddo-kurôbâ, sutoroberî-kyandoru, オランダゲンゲ, クリムソンクローバー, ストロベリーキャンドル, ベニバナツメクサ, レッドクローバー
· korea jin hong to kki pul, 진홍토끼풀
· kiina jiàng chē zhóu cǎo, 绛车轴草]
Veriapila kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena alueella, joka ulottuu Euroopasta Iraniin, ja se on levinnyt monin paikoin Pohjois-Amerikkaa, Pohjois-Afrikkaan, Etelä-Kaukasiaan, Kaukoitään ja Australiaan.
Veriapila mainitaan värjäävänä apilana The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918). Kirjassa huomautetaan, että veriapilan ja puna-apilan kukkien väriominaisuudet ovat huomattavan erilaiset, vaikka myös se sisältää pratolia [NY10] ja kversetiiniä.
aakelma, ahmalo, akelma, apeli, apelias, apelinen, apelista, apila, apilas, härkyli, imiäinen, imiäis-heinä, imuruoho, lykkyheinä, maitokukka, masmalo, mesiheinä, nurmi-apila, näkin, nätin, nätkelmä, nätkin, onniheinä, pelto-apilas, puna-apilas, punapää-apilas, seppeli
Trifolium borysthenicum, T. pratense subsp. pratense
[englanti meadow honeysuckle, meadow trefoil, purple clover, red clover, trefoil, honey, honeystalks, honeysuckle clover, knap, marlgrass, meadow clover, purplewort, real sweet clover, suckles, three-leaved grass, trifoil, cowgrass
· kymri meillionen goch
· iiri seamair dhearg
· ruotsi rödklöver; rödwäpling (Samzelius 1765)
· tanska rødkløver
· norja raudkløver
· islanti rauðsmári
· saksa roter Wiesenklee, Rotklee, Wiesenklee, Wiesenrotklee
· hollanti rode klaver
· ranska trèfle commun, trèfle des prés, trèfle rouge, trèfle violet
· oksitaani tchuquéto, treu, treule, triulet
· italia trifoglio pratense, trifoglio rosso, trifoglio violetto, trifoglioi dei prati
· espanja hierba de las cataratas, meriguell, tefla, trébol común, trébol de la luna, trébol de los prados, trébol de prado, trébol rojo, trébol violeta
· aragonia meliguell, meriguell, trebol de prato, trefla común, trifolio
· baski hirusta gorria
· katalaani trévol de prat
· portugali pé-de-lebre, trevo-comum Portuguese, trevo-dos-prados, trevo-ribeiro, trevo-roxo, trevo-violeta
· viro aasristik
· unkari réti here, vörösi here
· romania trifoiul roșu
· turkki çayır üçgülü
· lätti pļavas āboliņš, sarkanais āboliņš
· liettua raudonasis dobilas, raudonieji dobilai
· puola koniczyna łąkowa
· tsekki jetel luční
· slovakki ďatelina lúčna
· sloveeni črna detelja
· kroaatti crvena djetelina
· bulgaria ливадна детелина, червена детелина
· albania trifil, tërfili i livadheve, tërfoja
· ukraina конюшина дніпровська, конюшина лучна
· venäjä клевер красный, клевер луговой
· japani aka-tsume-kusa, murasaki-tsume-kusa, アカツメクサ, ムラサキツメクサ
· korea bulk eun to kki pul, 붉은토끼풀
· kiina hóng chē zhóu cǎo, 红车轴草]
Puna-apila kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena alueella, joka ulottuu Euroopasta ja Afrikan luoteisosista Mongoliaan, ja se on levinnyt Kaakkois-Aasiaan, Pohjois-Amerikkaan, paikoin Etelä-Amerikkaa ja Australiaa.
Puna-apilan kukista saadaan vaaleankeltainen tai vihertävä väri. Apila sisältää lukuisia flavonoideja, mm. pratolia [NY10] ja isoramnetiinia [NY10], myös kversetiiniä ja kversetiini-3-glukosidia.
Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) mainitaan lyhyesti, että puna-apilan kukilla voidaan värjätä vihreää. Tiedon lähteeksi mainitaan Linneauksen matkakertomuksia sekä Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan Plantæ tinctoriæ (Uppsala 1759).
Sama maininta toistuu useissa ruotsalaisissa ja suomalaisissa kasvivärjäystä käsittelevissä teksteissä. Gadd mainitsee palkokasveja koskevassa esitelmässään vuonna 1772, että puna-apilalla voidaan värjätä vihreää ja keltaista. Lönnrot mainitsee kasvin teoksessaan Flora Fennica (1860): Myös painetaan niillä villainen vihreäksi viitaten puna-apilan kukkiin; sama kerrotaan myös Kotitaide-lehdessä vuonna 1903.
Useammassakin vanhassa kasvikirjassa mainitaan, että Ruotsissa kukkia on käytetty vihreäksi värjäämiseen (alunapuretuksella niistä saa vaaleampaa ja kuparipuretuksella on värjätty tummempaa vihreää).
Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) todetaan lyhyesti, että puna-apilan kukinnosta saadaan keltainen väri.
Puna-apila on ollut myös suosittu rohtokasvi.
Amoria repens, Trifolium repens subsp. repens, T. repens var. repens
[englanti dutch clover, shamrock, white clover
· kymri meillionen wen
· iiri seamair bhán
· ruotsi vitklöver; hwit wäpling (Samzelius 1765)
· tanska hvidkløver
· norja kvitkløver
· islanti hvítsmári
· saksa gewöhnlicher Weißklee, kriechender Klee, kriechender Weißklee, weißer Klee, Weißklee
· hollanti witte klaver
· ranska coucou, trèfle blanc, trèfle nain, trèfle rampant
· oksitaani trefla saubadge, trefol, treulet, triulet, tréu
· italia trifoglio bianco, trifoglio ladino
· espanja trébol amargo, trébol blanco, trébol rastrero; Nigaraqua trébol rampante
· aragonia trebol blanco
· baski hirusta zuria
· katalaani trevolet
· portugali trevo, trevo-branco, trevo-coroa-de-rei, trevo-da-Holanda, trevo-ladino, trevo-rasteiro
· viro valge ristik
· unkari fehér here
· romania trifoi alb
· turkki ak üçgül
· lätti baltais āboliņš, ložņu āboliņš
· liettua baltasis dobilas, baltieji dobilai
· puola koniczyna biała, koniczyna rozesłana
· tsekki jetel plazivý
· slovakki ďatelina plazivá
· sloveeni plazeča detelja
· kroaatti puzava djetelina
· bulgaria бяла детелина, пълзяща детелина
· serbia бела детелина
· albania trifil, tërfili i bardhë, tërfili zvaranik
· heprea tiltan zochet זוֹחֵל תִּלְתָּן
· ukraina конюшина повзуча
· venäjä амория ползучая, белая кашка, кашка, клевер белый, клевер ползучий
· japani kurôbâ, shiro-tsume-kusa, クロ一バ一, シロツメクサ
· korea to kki pul, 토끼풀
· kiina bái chē zhóu cǎo, 白车轴草]
Valkoapila kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena alueella, joka ulottuu Euroopasta ja Afrikan luoteisosista Mongoliaan, ja se on levinnyt Kaakkois-Aasiaan, Pohjois-Amerikkaan, paikoin Etelä-Amerikkaa ja Australiaa. Suomessa se on erittäin yleinen.
The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan valkoapilan kukkien värjäysominaisuudet johtuvat kversetiinistä.
Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) ohjeistetaan napakasti värjäämään keltaista keittämällä apiloita vedessä, lisäämällä joukkoon alunaa ja sitten perään värjättävän kankaan. Samzelius mainitsee ohjeen lähteeksi Johan Linderin kirjan Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720).
Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) todetaan lyhyesti, että valkoapilan kukinnosta saadaan keltainen väri.
The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) mainitaan, että on "jo kauan tiedetty", että apilan kukilla voidaan värjätä alunapuretetut kuidut keltaiseksi, ja että "ennen" apiloita on käytetty tähän pienimuotoisesti.
Chydenius mainitsee apilan Kokkolan läheisyydessä kasvavia lääkekasveja koskevassa tekstissään (1754), mutta ei mainitse kasvin käyttöä värjäyksessä.
Apilaa käytetään paljon karjan rehuna, mutta myös ihmiset ovat käyttäneet sitä ravinnoksi. Irokeesit vahvistivat vertaan syömällä apiloita. Apilaa on käytetty historiassa myös syövän hoidossa ja torjunnassa.
Uskotaan, että apilat puutarhassa pitävät käärmeet poissa. Valkoisella apilalla suojaudutaan noitia vastaan. Kaksilehtisen apilan löytäjä löytää pian myös sydäntiettynsä. Ja nelilehtinen apila tuo onnea...
Благовещенский, В. В. ДИКОРАСТУЩИЕ КРАСИЛЬНЫЕ РАСТЕНИЯ УЛЬЯНОВСКОЙ ОБЛАСТИ. Kirjassa Валкин, М. X. (Еd.) -КРАЕВЕДЧЕСКИЕ ЗАПИСКИ ВЫПУСК I. УЛЬЯНОВСКИЙ ОБЛАСТНОЙ КРАЕВЕДЧЕСКИЙ, МУЗЕЙ. УЛЬЯНОВСК 1953. s.71-86
Chydenius, Jabob Sednare Delen om Gamle Carleby, Med Mederbörandes Minne. Jacob Merckell, Turku 1754
Gadd, Pehr Adrian Skidfrukts-Wäxter och Legumer. Esitelmä 1772, Johan Christopher Frenckell, Turku 1772
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Lönnrot, Elias Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1866.
Perkin, Arthur George & Everest, Arthur Ernest: The Natural Organic Colouring Matters. Longmans, Green and Co. London, New York, Bombay, Calcutta and Madras, 1918.
Samzelius, Abraham Beskrifning på swenska färgegräsen. Sammandragen 1763. Joh. Lindh. Kongl. priv. bok-tr., Örebro 1765
Wecksell, J. A. Suomalaisia kasvinimiä. Kerätyt kesällä 1903 Vihdin pitäjässä. Julkaisussa Luonnon ystävä 1, 1905
Luonnonväri-reseptejä Kotitaide 4, 1903
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, sienet ja eläimet / Trifolium