[Violaceae]
[Orvonkukka
englanti march violet, pansy
· ruotsi; vanha styvmorsviol
· saksa Veilchen, Stiefmtterchen
· ranska Violette, Pense]
Mnemion arvense, Viola tricolor proles arvensis, V. tricolor subsp. arvensis, V. tricolor var. arvensis
[englanti field pansy, heartsease, field violet
· iiri lus croí
· kymri ofergaru
· ruotsi åkerviol
· tanska agerstedmoderblomst
· norja åkerstemorsblom
· islanti arfafjóla
· saksa Ackerstiefmütterchen, Feldstiefmütterchen
· hollanti akkerviooltje
· ranska pensée des champs, violette des champs
· italia pensiero selvatico, viola dei campi, viola selvatica
· espanja hierba de la Trinidad, pensamiento silvestre, trinitaria, violeta común, violeta de campo; Argentiina violeta silvestre
· katalaani pensament de camp
· portugali amor-perfeito, amor-perfeito-bastardo, amor-perfeito-bravo, erva-da-trindade, violeta-dos-campos, violeta-dos-prados
· viro põldkannike
· unkari mezei árvácska
· romania trei frați pătați
· albania manushaqe, manushaqe e fushave
· turkki tarla menekşesi
· lätti lauka vijolīte, tīruma atraitnīte
· liettua dirvine našlaitė
· puola fiołek polny
· tsekki violka rolní
· slovakki fialka roľná, sirótka roľná
· sloveeni njivska vijolica
· kroaatti poljska ljubica
· bulgaria полска теменуга
· serbia пoљска љубичица
· ukraina фіалка польова
· venäjä фиалка полевая
· korea ya saeng paen ji, 야생팬지
· kiina yě shēng jǐn cài, 野生堇菜]
Pelto-orvokki kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja läntisessä Aasiassa, mutta on levinnyt myös Pohjois- ja Etelä-Amerikkoihin ja osiin Aasiaa.
Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919): Koko kasvi käytetään. Saadaan himmeänkeltaista väriä.
Viola hirta var. / subsp. odorata, V. martia subsp. odorata, V. martii
[englanti sweet violet; Yhdysvallat English violet
· iiri sailchuach chumhra
· kymri fioled bêr
· ruotsi luktviol; äkta fiol (Samzelius 1765)
· tanska marts-viol
· norja marsfiol
· saksa März-Veilchen, März-Viole, wohlriechendes Veilchen
· hollanti maarts viooltje, welriekend viooltje
· ranska fleur de mars, jacée de printemps, viole de carême, violette, violette de mars, violette des haies, violette odorante, violier commun
· oksitaani briulète, builéte, mamòy, momòy, vriuleta
· italia viola mammola
· espanja viola común, viola de olor, violeta, violeta común, violeta de olor, violeta perruna, violeta silvestre
· baski bioleta
· katalaani viola boscana, viola d'olor, violera
· portugali benefe-da-beira, benesse-da-beira, bunefe, munefe, violeta, violeta-brava, violeta-de-cheiro, violeta-de-jardím, violeta-doce, violeta-roxa, víola, víola-roxa
· viro lõhnav kannike
· unkari illatos ibolya
· romania toporasi, viorea
· albania manushaqe, manushaqja, vjollca
· turkki kokulu menekşe
· lätti smaržīgā vijolīte
· liettua kvapioji našlaitė
· puola fiołek pachnący, fiołek wonny
· tsekki violka vonná
· slovakki fialka voňavá
· sloveeni dišeča vijolica
· kroaatti mirisava ljubica
· bulgaria миризлива теменуга
· ukraina фіалка запашна
· venäjä фиалка душистая
· heprea siggal reichani רֵיחָנִי סִגָּל
· arabia بلفجوج, بنفسج
· japani nioisumire ニオイスミレ
· kiina violeta de bosc, xiāng jǐn cài, 香堇菜]
Tuoksuorvokki kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopasta Pohjois-Afrikkaan ja Iraniin ulottuvalla alueella, mutta on levinnyt myös monin paikoin Kaakkois-Aasiaa, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa ja Australiaa. Suomessa se on viljelyperäinen uusi tulokas.
Varsinainen värikasvi tuoksuorvokki ei ole ollut. Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) kuitenkin kerrotaan, että sen terälehdistä valmistetaan violettia orvokkisiirappia, jolla sävytetään erilaisia lääkkeitä. Sitä käytetään myös usein vesikokeissa osoittamaan happamuutta ja emäksisyyttä. Tiedon lähteeksi on mainittu Jörlinin kasvivärejä koskeva väitöskirja Plantæ tinctoriæ (Uppsala 1759). Mielenkiintoista on, että Samzelius ei ole maininnut kirjassaan muita orvokkeja, vaikka niistä tiettävästi valmistettiin esim. violetteja (huonosti kestäviä) musteita jo hyvin varhain.
Viola palustris subsp. typica
[englanti marsh violet, bog violet
· iiri sailchuach chorraigh
· kymri fioled y gors
· ruotsi kärrviol
· tanska eng-viol
· norja myrfiol
· islanti mýrfjóla
· saksa Sumpfveilchen
· hollanti moerasviooltje
· ranska violette des marais
· italia viola palustre
· espanja violeta palustre
· katalaani viola d'aigua moll, viola palustre
· viro sookannike
· unkari posvány ibolya
· albania manushaqe kënetash
· lätti purva vijolīte
· liettua durpyninė našlaitė
· puola fiołek błotny
· tsekki violka bahenní
· slovakki fialka močiarna
· sloveeni močvirska vijolica
· kroaatti močvarna ljubica
· bulgaria блатна теменуга
· ukraina фіалка болотна
· venäjä фиалка болотная]
Suo-orvokki kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, läntisessä Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Vuonna 1735 painetussa kirjassa Dictionarium Polygraphicum neuvotaan tekemään vihreää suo-orvokin lehdillä.
emintimen-kukka, emintimä, harakan-hattu, hospiheinä, huora-heinä, jamakkanori-heinä, kanansilmä, kallioketo-orvokki, kolmikukka, lempikukka, leskenheinä, pellavasheinä, pistosheinä, päivänkakkara, tervaheinä, varsanpolvi, äitipuolen-kukka, äitipuoli
Jacea tricolor, Mnemion tricolor, Viola nemausensis, V. tricolor subsp. erecta, V. tricolor var. major, V. versicolor
[englanti pansy, wild pansy, banewort, banwort, bird's eye, bouncing bet, bullweed, call-me-to-you, cuddle me, cull me, flower-o-luce, godfathers and godmothers, heart's ease, heartsease, hens-and-roosters, herb constance, herb trinitatis, jack-jump-up-and-kiss-me, johnny-jump-up, jump-up, kiss-her-in-the-buttery, kit-run-about, kit-run-in-the-fields, live-in-idleness, love-in-idleness, love-lies-bleeding, loving idol, meet-me-in-the-entry, pink-eyed-john, pink-o-the-eye, stepmother, three-color violet, three-faces-under-a-hood, trinity violet, wild violet
· gaeli Goirmn slibhe
· kymri trilliw
· ruotsi styvmorsviol, vanlig styvmorsviol; , blåhvissil, blåläcker, penséer, trefärgad viol, styfmorsblommor, skateblomster (Palmstruch 1803)
· tanska almindelig stedmoderblomst, stedmoderblomst
· norja stemorsblom, vanlig stemorsblom
· islanti þrenningarfjóla
· saksa Ackerstiefmütterchen, echtes Stiefmütterchen, Feldstiefmütterchen, gewöhnliches Stiefmütterchen, wildes Stiefmütterchen
· hollanti ackerviooltje, driekleurig akkerviooltje, driekleurig viooltje, wilde pensee
· ranska violette tricolore, herbe de la Trinité, pensée des champs, pensée sauvage, pensée tricolore, pensée à trois couleurs
· oksitaani flou blùa, pensàda
· italia erba Trinità, suora e nuora, viola de tre colori, viola dei campi, viola del pensiero
· espanja pensamiento silvestre, trinitaria
· baski papantzea
· katalaani herba de la Trinitat, pensament silvestre, pensament ver
· portugali amor-perfeito, amor-perfeito-bravo, erva-da-trindade
· viro aaskannike
· unkari háromszínű árvácska
· kreikka
· romania trei frați pătați
· albania manushaqe, vjollcë tringjyrëshe
· turkki hercai menekşe
· lätti trejkrāsu atraitnīte, trejkrāsu vijolīte
· liettua trispalvė našlaitė
· puola fiołek trójbarwny
· tsekki violka trojbarevná
· slovakki fialka trojfarebná, sirótka trojfarebná
· sloveeni divja vijolica
· kroaatti maćuhica
· bulgaria трицветна теменуга
· serbia дан-и-ноћ љубичица, тробојна љубица
· ukraina фіалка німська, фіалка триколірна
· venäjä анютины гразки, Иван-да-Марья, фиалка трехцветная
· hindi banaphool, sreevat, बनफूल, स्रीवत
· korea sam saek je bi kkot, 삼색제비꽃
· kiina sān sè jǐn, 三色堇]
Keto-orvokki kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja läntisessä Aasiassa ja on levinnyt Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan ja paikoin Aasiaa.
Keto-orvokin terälehdistä saa sinistä väriä. Kukan pääasiallinen väriaine on antosyaani violaniini.
Villalangan voi sillä värjätä alunapuretuksella vaaleansiniseksi - väri ei kuitenkaan ole kestävää. Pohjois-Amerikassa keto-orvokilla on värjätty vihreää. Luultavasti tähän on käytetty koko kasvia.
Ruotsissa kansalle erilaisia ohjeita jakaneessa Hushållningsjournal-lehdessä julkaistiin toukokuussa 1777 vinkkinä, että kun terälehtiä puristaa pellavakankaan läpi, saadaan lakmusmainen väri, joka paperilla muuttuu siniseksi, ja alunakylvyssä villalanka saa lyijynharmaan värin. Anonyymi kirjoittaja kuitenkin mainitsee alussa, että vaikka keto-orvokki on yleinen, hän ei tunne ketään, joka käyttää sitä mihinkään.
Palmstruchin kasvikirjassa (1803) keto-orvokki on listattu yhtenä värikasveista. Kirjassa esiintyy Hushållningsjournal-lehdessä aiemmin kerrottu tieto pellavan läpi puristetusta lakmusmaisesta mehusta, ja tietoa on täydennetty sillä, että kukkamehun voi keitettäessä muotoilla palloiksi tai pieniksi kakuiksi, jossa muodossa väri säilyy ja tarvittaessa liukenee veteen. Palmstruch jakaa myös Hushållningsjournal-lehdessä mainitun tiedon lyijynharmaasta väristä; lisätietona se, että kirjan mukaan kestää vettä (valonkestosta kirjassa ei sanota mitään; se on oletettavasti huono). Toisen käden tietona kirjassa kerrotaan, että kukasta voidaan saada eri puretusaineilla vaaleankeltaisia, vaaleanvihreitä, sinisiä, harmaita ja ruskeita värejä.
Lönnrot mainitsee keto-orvokin teoksessaan Flora Fennica (1860): Villalanka alunoittuna painuu tästä kasvista jäänkarvaiseksi eli alunapuretetun villalangan voi värjätä keto-orvokilla jäänväriseksi. Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina myös Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919): Koko kasvi käytetään. Saadaan himmeänkeltaista väriä.
Hellen, Alina Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Neljäs lisätty painos, KVS:n käsiteollisuuskirjasto N.o 13, Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki 1919
Lönnrot, Elias Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1866.
Palmstruch, J. W. Svensk botanik. Första Bandet. Andra upplagan. Med Konungens nådigste Privilegium. Carl Delén, Tukholma 1803
Samzelius, Abraham Beskrifning på swenska färgegräsen. Sammandragen 1763. Joh. Lindh. Kongl. priv. bok-tr., Örebro 1765
Dictionarium Polygraphicum: Or, The Whole Body of Arts Regularly Digested. Vol II. C. Hitch and C. Davis in Pater-noster Row, and S. Austen in St. Paul's Church Yard, Lontoo 1735
Färg av den blå varianten styvmorsviol, Hushållningsjournal, toukokuu 1777
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, sienet ja eläimet / Viola