-

Lamppumusta, kimrööki, nokimusta, asetyleenimusta, kaasumusta

(Öljyjen, kaasujen yms. aineiden polttamisesta syntyneet nokimustat.)

[englanti lamp black, blue black, acetylene black, charcoal, coke black, flamruss, oil black, Germantown black; flame black; pine soot black · saksa Lampenschwarz, Acetylenru, Flamruss, Flatterru, Gasru, Kienru, Ruschwarz, ölru · ranska noir de fume, noir de bougie, noir de carbone · italianero di lampa, nero di lampada, bistro, nero d'olio, nero fiamma, nero leggero, nero fumo, fuliggine, fumo di ragne, nero di bugia, nero di candela, nero di catrame · espanja negro de humo · katalaani negre de fum · ruotsi lampsvärta, lampsvart, sotsvart; acetylensvart, etynsvart · manksi doo sooie, smooreyvane, geayl ghoo · unkari lmpakorom fekete · puola sadza · venäjä saza · kreikka karboyno · sanskriitti kajjala · albania blozë · amerikkalaisia nimityksiä India ink tai indian ink - musta muste, hiilestä tehty permanentti pigmentti, lamppumusta]

Roomalaisten nimitys atramentum tarkoitti yleensäkin hiilestä valmistettuja mustia pigmenttejä ja musteita - myös piirustushiiltä, kasviperäistä hiiltä ja eläinperäistä hiiltä.

Sinisävyiset ja ruskeasävyiset mustat [PBk7, CI 77266]

Epäorgaaninen kivennäisväri. Nokea, lähes puhdasta hiiltä (C); hyvin hienojakoista ja rasvaista puuteria. Lamppumusta on yleisnimitys monille öljyjä ja tervoja yms. aineita polttamalla aikaansaaduille mustille. Nokimustaa syntyy palamisprosessin tuotteena ja myös erilaisissa kemian teollisuuden valmistusprosesseissa.

Nokimustilla on erilaisia fysikaalisia ominaisuuksia. Lamppuöljyn palamisen jälkituote: öljylamppu laitettiin astian, esim. padan alle. Astian pohjaan syntyi palamistuotoksena nokea, joka raaputettiin pigmentiksi. Nykyään valmistetaan osittain maatuneesta mineraali ja/tai kasvisöljystä.

Peittävä musta, valonkesto on hyvä. Lamppumustalla ei ole niin hyvä sävytysvoimakkuus kuin hiilimustilla.

Monien valmistajien lamppumusta koostuu kahdesta eri hiilipigmentistä PBk6+PBk7, joista jälkimmäinen on hieman rusehtava.

Historia

Nokimusta oli ihmisen ensimmäisiä pigmenttejä. Muinaisten egyptiläisten tiedetään kirjoittaneen papyrukselle nokimusteilla.

Mm. turkkilaiset kalligrafiakirjoittajat käyttivät varsin yleisesti musteenaan lamppumustasta valmistettua mustetta (mrekkebi).

Underwood (On the History and Chemistry of Writing..., Journal of the Society of Arts 265, 1857) mainitaan, että myös värjärit valmistivat atramentum-väriä pinnoitettujen väriastioiden pintaan kertyneestä mustasta sakasta. Sitä valmistettiin myös karrelle poltetusta männystä: poltettu puu jauhettiin morttelissa. Artikkelin mukaan kaikenlaisen atramentum-värin viimeistely tapahtui aina altistamalla se auringolle. Kirjoittamiseen tarkoitettuihin mustiin lisätään kumia ja seinien värjäämiseen tarkoitettuun liimaa.

Lamppumustaa on löydetty myös jaavalaisista ja thaimaalaisista käsikirjoituksista.

Nimiä

Asetyleenimusta valmistetaan ilmatiiviissä kammioissa käyttämällä 800 asteeseen lämmitettyä asetyleenikaasua. Asetyleenimustat ja kaasumustat ovat hienoimpia mustia värejä.
[englanti acetylene black · saksa Azetylenruss · ruotsi acetylensvart, etynsvart]

Carbon Black on yleinen Yhdysvalloista saatavan noen nimi. Se on painovärin valmistukseen laadultaan hienoin ja valmistetaan polttamalla luonnonkaasuja.

Channel black on nokea, joka muodostuu, kun rautalaattaa poltetaan kaasuliekillä. Suomessa näin valmistettu noki on tunnettu myös nimellä kaasunoki, mutta sitä ei ole käytetty pigmenttimielessä.

Flame black poltettua hiilitervaa tai mineraaliöljyä (C+), joista tulee rusehtavan musta pigmentti. Epäpuhtaampaa ja siksi ei niin korkealaatuista kuin lamppumusta.

Kimrööki on noki- ja hiilimustan vanha nimitys. Kimrööki saadaan polttamalla hartsia, tervaa yms. ja sitä ei käytetä painoväreissä. Tunnettu myös nimillä kimröökki ja liekkimusta.

Pine soot black kiinalainen lamppumusta, puhdasta hiiltä.

Käyttö

Käytetään kaikissa taiteilijaväreissä, mutta kaikki muodot eivät sovellu öljymaalaukseen. Valmistetaan kuitenkin enimmäkseen tussiväreiksi.

Ohjeita

Kopiopaperin valmistus kimröökiä käyttämällä: Kalkkeeripaperia tehdään näin: ota 6 osaa sianihraa ja 1 osa vahaa sekä joku määrä kimröökiä, jotka sekoitetaan hyvin sekaisin. Tätä seosta on sitten sen lämpimänä ollessa hierottava paperiin. [Kai / teksti kirjasta K.N. Allas: Viidettäsataa mieleenpantavaa neuvoa jokaiselle naiselle ja miehelle. Työväen kirjapaino, Tampere 1922.]

Muuta

Katso myös hiilimusta, hiili, grafiitti

Lähteitä / lukemista

Allas, K.N. Viidettäsataa mieleenpantavaa neuvoa jokaiselle naiselle ja miehelle. Työväen kirjapaino, Tampere 1922
Burgio, Lucia & Clark, Robin J H & Gibbs, Peter J Research Article Pigment identification studies in situ of Javanese, Thai, Korean, Chinese and Uighur manuscripts by Raman microscopy. Journal of Raman Spectroscopy 3/30 1999 John Wiley & Sons, Ltd. [interscience.wiley.com | 11X04]
Delamare, François & Guineau, Bernard Colors. The Story of Dyes and Pigments. Discoveries, Harry N Abrams Inc Publishers, New York 2000
Järvelä, J Maalarin aine- ja ammattioppi. WSOY, Porvoo 1956
Seymor, Pip The Artist's Handbook. Grange Books, Arcturus Publishing Limited, Lontoo 2003
Underwood, John On the History and Chemistry of Writing, Printing, and Copying Inks, and a New Plan of Taking Manifold Copies of Written and Printed Documents, Maps, Charts, Plans, and Drawings. Julkaisussa: Journal of the Society of Arts 265, 18.12.1857.
Virusmäki, Paavo Graafinen tietokirja. WSOY, Porvoo 1960
Chap. V. Secrets concerning colours & painting. § III. Compositions for Limners. Valuable secrets concerning arts and trades, Norwich, 1795