Sahramikeltainen

Martiuksenkelta, martiuskelta

[englanti saffron yellow, auripetrum colorant, martius yellow, red gold, yellow marti · espanja azafran de Otono · hollanti safraan · italia zafferano, giallo arancio · kreikka krokus · latina crocin, karcom · ranska safran · saksa Echter safran nas, a-zu-pi-ru, supur, zafran, croceo]

(NY6 CI 75140; CI 75100 saffron, crocetin)

Maustesahramin [Crocus Sativus, engl. saffron] kuivatuista terälehdistä saadaan hyvin kirkasta keltaista (C₂₀H₂₄O₄), joka kuitenkin haalistuu pahoin päivänvalossa. Sahramikeltaisella voidaan tarkoittaa sekä värjäykseen käytettävää väriainetta että siitä valmistettua maalaamiseen soveltuvaa substraattipigmenttiä. Ure tosin mainitsee (1848), että sahramikeltaisella on sävytetty ruokaa, makeisia, liköörejä ja vernissoja, mutta sitä on käytetty pigmenttinä vain harvoin.

Historia

Sahrami mainitaan mm. Raamatussa. Kreetan ja Kreikan muinaisista kaivauksista on löytynyt viitteitä sahraminkeltaisen käytöstä värjäyksessä ja Theran seinämaalauksissa on kuvattu mm. naisia poimimassa krookuksia. Väriä on käytetty viimeistään Rooman ajoista lähtien ja suosittua se oli erityisesti keskiajalla.

Sahraminkeltaista arvostettiin nimenomaan sen voimakkaan kultamaisen värin vuoksi, mutta se haalistui hyvin nopeasti, minkä vuoksi se korvattiin nopeasti keinotekoisilla väriaineilla, kun niitä 1800-luvun loppupuolella tuli markkinoille. Vuonna 1919 julkaistussa värjäysoppaassaan Fort ja Lloyd kirjoittavat, että naftolikeltainen on täysin syrjäyttänyt martiuskeltaisen. Nimi Martius yellow otettiin myös naftolikeltaisen myyntinimeksi.

Nimiä

Sahramikeltaa kutsutaan myös nimellä martiuksenkelta. Nepalissa ja Intiassa pigmentti tunnettiin nimellä kesar tai kesari. Siellä kesarin ja intiankeltaisen sekoitusväriä käytettiin perinteisessä Mithila- eli Madhubani-maalauksessa.

Rennie mainitsee farmakopeian täydennysosassaan (1837) Bouillon la Grangen sahramista valmistaman uutteen, jolle annettiin nimi polychroite, koska se tuotti erilaisia värejä eri yhdisteiden kanssa. Uren (1847) mukaan nimitys tarkoitti nimenomaan sahraminkeltaista, ja nimeä käytettiin koska hyvin pieni määrä oli riittävä värjäämään suuren määrän vettä. Hänen mukaansa uute valmistettiin haihduttamalla sahramivettä, kunnes kaikki vesi oli haihtunut, ja jäljelle jäänyt jauhe sekoitettiin alkoholiin, mikä liuos sitten rikastettiin tahmaksi.

Käyttö

Käytetään vesiväripigmenttinä: väri on suhteellisen transparentti. Ei sovellu fresko-, öljyväri- tai temperamaalaukseen. Pigmenttiä on käytetty korvaamaan lehtikultaa.

Muuta

Lue lisää kasvin käytöstä värjäystarkoituksiin: Crocus Sativus

Terra merita tarkoittaa yleensä nimenomaan kurkumasta (Curcuma longa) maalaustarkoituksiin valmistettua väriainetta, mutta joskus sillä on viitattu myös sahramiin.