[Poaceae]
[englanti silkybent grass, windgrass]
kastenurmi, kastike, punalatva, rölli, venheinä
Agrostis anemagrostis, A. anemagrostis subsp. spica-venti, A. gracilis, A. spica-venti, A. ventosa, Anemagrostis spica-venti, Apera maritima, Avena spica-venti, Festuca spica-venti, Milium spica-venti, Muhlenbergia spica-venti
[englanti loose silky-bent, common windgrass, silky apera, silky bent, silky wind grass
· ruotsi åkerkösa, åkerven; kösa; åker-hven (Kalm 1745); åkerhwen (Samzelius 1765)
· tanska vindaks
· norja åkerkvein
· saksa Ackerwindhalm, gemeiner Windhalm, gewöhnlicher Windhalm, Gewöhnlichwindhalm
· hollanti grote windhalm, pluimgras, windhalm
· ranska agrostide des champs, agrostide jouet-du-vent, agrostis des champs, apéra jouet-du-vent, jouet du vent, jouet-du-vent, épi du vent, éternue éventée
· italia agrostide annuale, apera dei campi, cappellini dei campi, pennacchini, spica venti
· espanja apera, heno ahumado, hierba fina
· viro harilik rukkihein
· unkari nagy széltippan
· kreikka ανεμόχορτο
· romania iarba vîntului
· albania apera kallierë, aperë
· turkki ipekçimi
· lätti parastā rudzusmilga
· liettua dirvinė smilguolė
· puola mietlica zbożowa, miotła zbożowa
· tsekki chundelka metlice
· slovakki metlička obyčajná
· sloveeni navadni srakoperec
· kroaatti jednogodišnja rosulja
· bulgaria обикновена ветрушка
· serbia обична слакоперка, обични стршац, свракоперац, стржац
· ukraina метлюг звичайний, метлюг приморський
· venäjä метлица обыкновенная, метлица полевая]
Peltoluoho kasvaa alkuperäisenä Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Pohjois-Aasiassa ja tulokaskasvina Pohjois-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikan länsi- ja itärannikolla. Suomessa peltoluoho on ainoa luonnonvarainen luoho.
Kalm (1745) mainitsee, että luohon röyhyillä voi värjätä vihreäksi ja saman kertoo Samzelius kasvikirjassaan (1765). Lönnrot täydentää tietoa Flora Fennicassa (1866), että röyhyillä vihreäksi värjääminen onnistuu, kun värjättävä ensin puretetaan alunalla. Sama todetaan myös Kotitaide-lehdessä (1903).
Vihreää on värjätty myös useiden muiden röyhykasvien röyhyillä (mm. lauhat (Deschampsia), järviruoko (Phragmites australis), kastikat (Calamagrostis) ja siniheinä (Molinia caerulea). Todennäköisesti myös luohon röyhyjen väriaine on samantyyppistä antosyaaniväriä kuin muissa röyhyheinissä.
Historiallisista lähteistä on vaikea erottaa jälkikäteen, mitä kasvia on tarkoitettu, ellei kasvin latinankielistä nimeä ole mainittu. Kaikkia kastikoita, luohoja ja lauhoja on saatettu nimittää kastikoiksi, luohoiksi tai lauhoiksi, tai ihan jollain muulla nimellä. Kuten Suomalaisia kasvu-nimejä -artikkelissa vuodelta 1850 mainitaan:
Lauhaksi kutsutaan Hämeessä melkeen jokaista heluheinää (gramineae), mutta enimmästi niitten ruohonen tyvipuoli ja niinmuodoin myös ruista koska se viel' on oraalla; siitä sanotaanki puheenparressa "ei ole lauha laarissa."
Kalm, Pehr Förtekning på någre Inhemska Färge-gräs. Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Dec. 1745
Lönnrot, Elias Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1866.
Samzelius, Abraham Beskrifning på swenska färgegräsen. Sammandragen 1763. Joh. Lindh. Kongl. priv. bok-tr., Örebro 1765
Luonnonväri-reseptejä. Kotitaide 4, 1903
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Suomalaisia kasvu-nimejä. SUOMI, Tidskrift i fosterländska ämnen. 1850.
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, sienet ja eläimet / Apera