[Poaceae]
[englanti reed grass, smallweed]
Agrostis arundinacea, Arundo agrostis, A. montana, A. silvatica, Calamagrostis arundinacea subsp. montana / ar./subsp. sylvatica, C. montana, C. sylvatica, Cinna arundinacea, Deyeuxia arundinacea, D. montana, D. sylvatica, Donax montanus
[englanti purple reedgrass, rough smallreed
· ruotsi piprör
· tanska skov-rørhvene
· norja snerp-røyrkvein
· saksa Rohrreitgras, Waldreitgras, Waldschilfgras
· ranska agrostide des bois, calamagrostide faux-roseau, calamagrostide roseau, roseau des montagnes
· italia calamagrostide falsa canna, cannella dei boschi
· viro metskastik
· unkari erdei nádtippan
· romania trestioară
· turkki kandıra otu
· lätti niedru ciesa
· liettua miškinis lendrūnas
· puola trzcinnik leśny
· tsekki třtina rákosovitá
· slovakki smlz trsťovníkovitý
· sloveeni gozdna šašulica
· kroaatti šumska šašuljica
· bulgaria горски вейник
· ukraina куничник очеретяний
· venäjä вейник лесной, вейник тростниковидный, вейник тростниковый
· japani nogariyasu, saitogaya, サイドガヤ, ノガリヤス
· korea sil sae pul, 실새풀
· kiina yě qīng máo, 野青茅]
Metsäkastikka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopassa, läntisessä Aasiassa sekä paikoittain Kaakkois-Aasiassa.
Sen "tupsuilla" voi värjätä vihreää alunapuretuksella.
Arundo canescens, Calamagrostis lanceolata var. canescens; Achnatherum lanceolatum (var. pilosum), Agrostis calamagrostis, A. lanceolata, A. ramosa;
Arundo calamagrostis, A. calamaria, A. contracta, A. gracilis, A. lanceolata, A. leersii, A. lithuanica, A. ramosa, A. riparia, A. schleicheriana, A. vilnensis, Athernotus lanceolatus,
Calamagrostis calamagrostis (var. rufescens),
C. canescens f. convoluta / geniculata / gracilis / hirta / hypacrathera / macrathera / pallida / parviflora / ramiflora / ramosa / rufescens / viridis,
C. canescens var. rudimentigera, C. canescens subsp. vilnensis, C. gaudiniana, C. halleriana, C. lanceolata (var. canescens / convoluta / gaudiniana / geniculata / gracilis / lithuanica / pallida / ramosa / rudimentigera / somalensis / stricta / viridis), C. lanceolata proles gaudiniana, C. lanceolata f. gracilis / hirta / macrathera / parviflora / ramiflor, C. lanceolata subsp. riparia, C. lithuanica, C. obscura, C. ramosa, C. schleicheri, C. villosa var. hypacratera, C. vilnensis Besser
[englanti purple smallreed, purple-flowered smallreed; fedge
· kymri mawnwellt blewog
· ruotsi grenrör
· tanska eng-rørhvene
· norja vass-røyrkvein
· saksa graues Reitgras, lanzettliches Reitgras, Lanzettreitgras, Moorreitgras, Sumpfreitgras
· hollanti hennegras, pluimstruisriet
· ranska calamagrostide blanchâtre, calamagrostide lancéolée, calamagrostis lancéolée
· italia calamagrostide biancastra, cannella delle torbiere, gramigna lanceolata
· viro sookastik
· unkari dárdás nádtippan
· turkki ak kandıra otu
· lätti iesirmā ciesa
· liettua siauralapis lendrūnas
· puola trzcinnik lancetowaty
· tsekki třtina šedavá
· slovakki smlz sivý
· sloveeni siva šašulica
· kroaatti suličasta šašuljica
· bulgaria ланцетнолистен вейник
· ukraina куничник сіруватий
· venäjä вейник седеющий, вейник седой, вейник сероватый, вейник серый, mietlika]
Hietakastikka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa.
Tooke (1801) mainitsee Venäjän keisarikuntaa ja sen luonnonvaroja kuvailevassa kirjassaan viitakastikan värikasvina, jolla värjätään alunapuretuksella syvää vihreää väriä.
punalatva
Agrostis epigejos, Arundo epigejos, Athernotus epigejos, Calamagrostis effusa, Deyeuxia epigejos
[englanti bush grass, bushgrass, chee reedgrass, wood smallreed, feathertop
· kymri mawnwellt
· ruotsi bergrör
· tanska bjerg-rørhvene
· norja berg-røyrkvein
· saksa gewöhnliches Reitgras, Landreitgras, Landrohr, Landschilfreitgras, Sandreitgras, Sandrohr, Schilfreitgras, Waldschilf
· hollanti duinriet, duinstruisriet, strandriet
· ranska calamagrostide commune, calamagrostide terrestre, calamagrostide épigéios, calamagrostis commune, calamagrostis des lieux secs, roseau des bois, roseau des collines, roseau des dunes, roseau terrestre
· italia calamagrostide comune, cannella dele paludi, cannuccia
· viro jäneskastik
· unkari siska nádtippan, siskanád
· kreikka καλαμάγρωστη
· romania trestie de cîmp
· albania kallami i mbitokë, kallm i egër
· turkki bekarotu
· lätti slotiņu ciesa
· liettua smiltyninis lendrūnas
· puola trzcinnik piaskowy
· tsekki třtina křovištní
· slovakki smlz kroviskový
· sloveeni navadna šašulica
· kroaatti kopnena šašuljica
· bulgaria приземен вейник
· serbia обична сашуљица
· ukraina куничник наземний
· venäjä вейник наземный
· japani yamaawa ヤマアワ
· kiina bì zǐ máo, 拂子茅]
Hietakastikka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena koko Euroopassa, valtaosassa Aasiaa (Intiaa ja Indonesiaa lukuunottamatta) sekä paikoin Itä-Afrikkaa ja eteläisessä Afrikassa, ja se on levinnyt Pohjois-Amerikan koillisosiin. Suomessa hietakastikka on yleinen koko Suomessa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Se kasvaa muun muassa valoisilla ja kuivilla tienreunoilla ja sorarannoilla.
Sen "tupsuilla" voi värjätä vihreää alunapuretuksella.
Vihreää on värjätty useiden muiden röyhykasvien röyhyillä (mm. lauhat (Deschampsia), järviruoko (Phragmites australis), luohot (Apera) ja siniheinä (Molinia caerulea). Todennäköisesti myös kastikan röyhyjen väriaine on samantyyppistä antosyaaniväriä kuin muissa röyhyheinissä.
Historiallisista lähteistä on vaikea erottaa jälkikäteen, mitä kasvia on tarkoitettu, ellei kasvin latinankielistä nimeä ole mainittu. Kaikkia kastikoita, luohoja ja lauhoja on saatettu nimittää kastikoiksi, luohoiksi tai lauhoiksi, tai ihan jollain muulla nimellä. Kuten Suomalaisia kasvu-nimejä -artikkelissa vuodelta 1850 mainitaan:
Lauhaksi kutsutaan Hämeessä melkeen jokaista heluheinää (gramineae), mutta enimmästi niitten ruohonen tyvipuoli ja niinmuodoin myös ruista koska se viel' on oraalla; siitä sanotaanki puheenparressa "ei ole lauha laarissa."
Tooke, William Dye-houses. Kirjassa View of the, Empire. P. Wogan, Dublin 1801. s. 319-323
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Suomalaisia kasvu-nimejä. SUOMI, Tidskrift i fosterländska ämnen. 1850.
Suomalaisia kasvinimiä. Luonnon ystävä 4, 1907