[Coccoidea]
[englanti kermes · heprea tola, tolaschani]
Kermeskirvanaaraat elävät joidenkin puiden oksilla. Ne muistuttavat sinisiä marjoja, joiden päällä on valkoinen puuterimainen kerrostuma. Kuivattuista Kermes -hyönteisistä saadaan kirkkaanpunaista väriainetta, jota on aiemmin käytetty villan ja silkin värjäämiseen.
Muistuttaa Etelä-Amerikasta tuotua Dactylopius-hyönteisistä saatua kokenillia, mutta ei ole niin intensiivinen väri. Karmiinia tarvitaan yli kymmenkertainen määrä kokenilliin verrattuna.
[Kermococcus vermilis, Coccus quercus
englanti kermes]
Synonyymeja:
Chermes bauhini, Planchon, 1864
Chermes ilicis, Olivier, 1792
Coccus bauhini, Targioni Tozzetti, 1867
Coccus ilicis, Linnaeus, 1758
Kermes bankinii, Maskell, 1894
Kermes bauhini, Targioni Tozzetti, 1867
Kermes bauhinii, Signoret, 1874
Kermococcus ilicis, Leonardi, 1918
Lecanium ilicis, Blanchard, 1840
Talla ilicis, Lindinger, 1933
Välimeren alueella, Quercus ilex ja Quercus coccifera -tammien lehdillä elävä herneen kokoinen kirva, josta saadaan punaista väriä.
The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) kuvataan, kuinka kirvat kootaan värinvalmistusta varten (raaka käännös): Kirvat pitää koota, kun niiden munat ovat kuoriutumaisillaan. Ne tapetaan altistamalla ne etikkahöyrylle ja kuivataan, ja tässä vaiheessa ne näyttävät vaaleille punertavan ruskeille jyville.[englanti kermes]
Palestiinan alueella elävä kirva, josta saadaan punaista väriä.
[englanti kermes]
Välimeren alueella elävä kirva, josta saadaan punaista väriä.
Käytettiin väriaineena useissa keskiaikaisissa tekstiileissä. Keskiajalla tunnettiin mm. nimillä grana, greyne. Kirvoista valmistettiin violettia, mutta ennen muuta kirkkaanpunaista. Ne tapettiin nuorena etikalla, kuivattiin ja muokattiin kakuiksi. Ensimmäisenä värin mainitsee Horateus. Pliniuksen aikana väri oli varattu Rooman kenraalien punaisiin viittoihin (paludamenta).
[englanti kermes]
Itäisen Välimeren alueella elävä kirva, josta saadaan punaista väriä.
Kermes on hyvin vanha värjäysaine. The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) mainitaan, että se tunnettiin "jo Mooseksen aikaan" ja mainitaan vanhoissa heprealaisissa kirjoituksissa nimellä tola tai tolaschani. Kreikkalaiset ja latinalaiset kirjoittajat viittasivat siihen nimellä coccus, mikä oli pitkään myös kermeskirvan usein käytetty latinalainen tieteellinen nimi.
Kermes-väriä käytettiin Euroopassa ja Lähi-Idässä huomattavassa määrin 1500-luvun puoleenväliin, jolloin kirkkaampi ja voimakkaampi kokenilli-väri alkoi raivata tietään Euroopassa. Kokenillin tulo tappoi hiljalleen kermeksen käytön. Lisää kermes-värin historiasta .
Scientific American -lehdessä (19, 20.1.1855) julkaistussa artikkelissa The Art or Dyeing — No. 4. mainitaan, että jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset tunsivat kermeksen, mutta - siitä huolimatta, että väri on hyvin kestävää - Aasiasta löytyvät Kerria lacca-kirva ja Amerikan mantereen löydyttyä Dactylopius-kokenillikirva syrjäyttivät sen täysin.
The Living Age -lehdessä (1846) julkaistussa artikkelissa Insect Importance kerrotaan: The scarlet dye obtained from the kermes is less brilliant, but more durable than that from the cochineal; old tapestries which were dyed with it two hundred years ago having lost scarcely anything of their original vividity. It is now little used, unless in Spain and other countries where the arts have yet made inconsiderable progress.
Lue lisää kermeksen historiasta kermes-väriaine -sivulta.
Katso myös: kermes-väri.
Kermes mineral -nimi on viitannut sinooperiin.
Perkin, Arthur George & Everest, Arthur Ernest: The Natural Organic Colouring Matters. Longmans, Green and Co. London, New York, Bombay, Calcutta and Madras, 1918.
Ure, Andrew A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines; containing A Clear Exposition of Their Principles and Practice. 1847, Appleton & company, New York.
The Art or Dyeing — No. 4. Scientific American 19, 20.1.1855
Insect Importance. The Living age 103, 2.5.1846
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, eläimet, sienet / Kermes