Värjäys: Quercus Tammi

[Cupuliferae]

[englanti oak; oke tree (Gerarde 1597) · gaeli dair, darach · kreikka drys · saksa Eiche; Eyckenboom (Gerarde 1597) · ranska chesne (Gerarde 1597) · hollanti eik]

Yleisesti tammet sisältävät paljon tanniineja ja niiden kuorilla ja tarhoilla voi värjätä rautapuretuksen avulla harmaita ja mustia värejä. Kuori jauhetaan puuteriksi ja sitten uutetaan veteen korkeassa lämpötilassa. Kuivattu väri on lähes puhdasta parkkihappoa. Uutetta voi käyttää nahan parkitukseen. Värjätessä sillä saadaan silkkiin, villaan ja puuvillaan vaalean ja tummanharmaita sävyjä. Rautavithrillin kera tammen kuoresta on mahdollista saada aikaiseksi eri laatuisia mustia. Alunapuretteella tammenkuoresta saadaan ruskeaa ja rautapuretuksella mustanruskeaa.

Tammien keltaiseksi värjäävä aine on kversitriini (quercitron, quercitrin), jota esiintyy erityisesti mustatammessa (Quercus velutina). Bancroft esitteli tammenkuoresta saatavan kversitiinin käytön luonnollisena väriaineena 1700-luvun lopulla.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) siteerataan Johan Linderin kirjaa Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720) mustan värin ohjetta. Mustan saamiseksi käytetään kuivattua ja pehmeäksi hakattuja sianpuolan (Arctostaphylos uva-ursi) varsia, joita keitetään hetki vedessä, jonka jälkeen lehdet siivilöidään pois. Liemeen lisätään viiliheraa sekä kourallinen lepänkuorta (Alnus) ja tammenkuorta sekä pähkinänkuoria (Juglans), joita keitetään kaikkia yhdessä ennen siivilöintiä. Värjätessä villan tai pellavan annetaan kiehua liemessä puoli tuntia ja sitten annetaan jäähtyä liemessä. Jos yksi kerta ei riitä, pannaan kangas liemeen useampia kertoja, kunnes siitä tulee tarpeeksi musta. Kun liemeen lisätään kannullinen virtsaa, väri muuttuu kestäväksi.

Quercus alba Rinnevalkotammi

valkotammi
Quercus candida, Q. nigrescens, Q. ramosa, Q. repanda, Q. retuda
[englanti white oak, eastern white oak, Quebec oak · saksa amerikanische Weißeiche · hollanti witte eik · ranska chêne blanc d'Amérique, (Kanada) chêne blanc · italia quercia bianca d'America · espanja roble americano, roble blanco · portugali carvalho-branco · puola dąb biały]

Kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan itäosissa. Puun sisäkuoresta saadaan ruskeita väriaineita. Puuta käyttivät värjäykseen mm. potawomi-intiaanit.

Kalm mainitsee (1751) valkotammen yhtenä kasvina, jonka siemeniä on tuotu Pohjois-Amerikasta, ja jolla tehdään viljelykokeiluita "ilmastossamme" (Ruotsissa); hän mainitsee, että kuorella voi värjätä ruskeaa. Kirjassa Norra Amerikanska Färge-Örter (1763) Kalm tarkentaa, että Pohjois-Amerikassa New Yorkin alueella naisväki värjää valkotammen kuorella villaa ruskeaksi, ja ettei väri vaalene auringossa; vuoden 1756 matkakertomuksessa mainitaan ruskea tai Théebou-färg.

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että villaan saadaan alunapuretuksella kellertävän rusehtavaa ja vaaleanruskeata, sekä kromipuretuksella khakin väristä - kaikilla on hyvä värinkesto.

Quercus coccifera Kermestammi, parkkitammi, kreikantammi

Ilex aculeata, Quercus aquifolia, Q. arcuata, Q. brachybalanos, Q. calliprinos, Q. consobrina, Q. cretica, Q. dipsacina, Q. dipsar, Q.echinata, Q. fenzii, Q. inops, Q. obtecta, Q. palaestina, Q. pentadactyla, Q. pseudorigida, Q. recurvans, Q. rigida, Q. sibthorpii, Q. valida, Scolodrys rigida
[englanti kermes oak, dyer's oak, grain oak, prickly evergreen, kerm oak, berry-bearing oak, cochineal tree · saksa Kermes-Eiche, Kermesbaum, Scharlachbaum, Stech-Eiche · ruotsi dvärgek, kermesek · tanska kermes-eg · ranska arbre au kermès, chêne des garrigues, chêne kermès, chêne à cochenille, garouille, garric, kermès · oksitaani agarras, avals, avaux, garolha, garus · italia coccifera, embrusca, quercia coccifera, quercia de la cocciniglia, quercia spinosa · espanja carrasca, chaparra, chaparro, coscoja, coscolla blanca, maraña, matarrubia · aragonia carrasquizo, coscoja, coscoli, coscollera, coscollo, reboll, sarda · baski abaritza · katalaani coscoll, garric · portugali carrasco, carrasco-galego, carrasqueiro, carrasquinha, carvalho-dos-quermes, verdadeiro-carrasco · romania stejar de carmaz · kroaatti komorovac, oštrika · kreikka πουρνάρι · albania dushk · unkari karmazsintölgy · tsekki dub kermesový · puola dąb skalny · slovakki dub kermesový · turkki kermes meşesi, kırmız meşesi · bulgaria пърнар · venäjä дуб кермеса · arabia قرمزي بلوط, كرمس, كرِيش]

Kermestammi kasvaa luontaisesti Välimeren alueella. Puuta itseään ei varsinaisesti käytetä värjäysainetarkoituksiin, mutta sen lehdillä elää kermes-hyönteinen (Kermes ilicis, Kermes vermilio), josta saadaan punaista väriainetta. Puusta saadaan parkkiainetta.

Quercus ilex Rautatammi

Quercus ilicifolia, Q. alpina, Q. ballota var. grandifolia, Q. ballota var. obovatifolia, Q. castellana, Q. crispa, Q. cyclophylla, Q. expansa, Q. fagifolia, Q. fordii, Q. glauca, Q. gracilis, Q. gramuntia, Q. integrifolia, Q. laurei, Q. marcetii, Q. mixta, Q. montserratensis, Q. murbeckii, Q. oblonga, Q. pseudoilex, Q. rotundifolia f. expansa, Q. sempervirens, Q. sinuata, Q. smilax, Q. smilax var. fordii, Q. transiens, Q. variifolia
[englanti holm oak, evergreen oak, holly oak · ruotsi stenek · tanska steneg · saksa Grün-Eiche, Hülsen-Eiche, immergrüne Eiche, Stech-Eiche, stechpalmenblättrige Eiche, Stein-Eiche · hollanti steeneik · ranska chêne faux-houx, chêne vert, chêne yeuse, chêne à glands doux, eousé, yeuse · oksitaani audiòs, audìnos, cascàrre, cassou bert · italia elce, elice, leccio, quercia leccio · espanja alsina, carrasca clofolluda, carrasca negra, chaparro, encina, encina de bellotas amargas · aragonia alcomoque · baski artea · katalaani alzina, alzina vera · portugali azinheira, azinho · romania stejar de stîncă · kreikka αριά, δρυς αρία · albania dushk · turkki pırnal meşe, pırnal meşesi · unkari magyaltölgy · puola dąb ostrolistny · tsekki dub cesmínovitý, dub cesmínový · slovakki dub cezmínový · sloveeni črničevje · kroaatti hrast crnika, česmina, česvina, črnika · bulgaria каменен дъб · ukraina дуб кам'яний · venäjä дуб каменный · arabia أخضر بلوط, كروش]

Rautatammi kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Euroopasta Välimeren alueelle. Käytetty värjäykseen ja parkitsemiseen.

Quercus infectoria Väriomena

Väriomena on omalla sivullaan.

Quercus ithaburensis Vallonitammi

Quercus aegilops var. ithaburensis, Q. aegilops subsp. ithaburensis, Q. macrolepis subsp. ithaburensis
[englanti Mount Tabor oak, tabor oak · ranska Valonée · saksa Valonea, Ackerdoppen, Orientalische Knoppern · turkki palamut meşesi · heprea allon hattavor הַתָּבוֹר אַלּוֹן]

Tammi kasvaa luontaisesti verrattain pienellä Välimeren alueella Italiasta Syyriaan.

Vallonitammen tammenterhojen kuppiosa sisältää 30-40% tanniinia. The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan hedelmien kypsyttyä tammia ravistellaan, ja maahanpudonneet terhot jätetään maahan kuivumaan. Jonkin ajan jälkeen ne kootaan kasoiksi ja jätetään fermentoitumaan muutamaksi viikoksi, kunnes pähkinä irtoaa kupista. Pähkinöissä itsessään ei ole paljon tanniineja, joten ne käytetään ruoka-aineeksi. Kreikassa paraslaatuiset terhokupit (chamada) kerätään huhtikuussa, kun ne eivät ole vielä kypsyneet ja toiseksi paras laatu (rhabdisto) kootaan syys-lokakuussa. Kolmatta, huonompilaatuista (charcala) on käytetty vain vähän.

Quercus ithaburensis subsp. macrolepis Vallonitammi

Quercus aegilops subsp. macrolepis, Q. aegilops var. macrolepis, Q. macrolepis; Quercus aegilops, Q. aegilops var. oliveriana, Q. aegilops var. pyrami, Q. aegilops subsp. pyrami, Q. aegilops var. taygetea, Q. aegilops subsp. vallonea, Q. agriobalanidea, Q. cretica, Q. echinata, Q. ehrenbergii, Q. graeca, Q. hypoleuca, Q. macrolepis var. ortholepis, Q. macrolepis var. vallonea, Q. massana, Q. pyrami, Q. vallonea, Q. ventricosa
[englanti valonia oak · ruotsi valonia-ek · saksa arkadische Eiche, Knopperneiche, Ziegenbarteiche · hollanti valonia-eik · ranska chêne de Grèce, chêne velani, chêne à grandes écailles · italia quercia vallonia · kreikka ήμερη βελανιδιά · romania stejar · albania dushk · turkki palamut meşesi · puola dąb szypułkowy · bulgaria пърнар · venäjä дуб крупночешуйчатый]

Puu kasvaa Välimeren alueella Italiasta Balkanille ja Syyriaan. Tammenterhokuppeja (valonia) on käyetty sekä värjäykseen että parkitsemiseen. Myös raakoja tammenterhoja (camata, camatina) on käytetty värjäykseen.

Quercus macrocarpa Takiaistammi

Cerris macrocarpa, Quercus macrocarpa subsp. eumacrocarpa
[englanti burr oak, mossy cup oak, mossycup oak, mossy cup, scrub oak · saksa großfrüchtige Eiche, klettenfrüchtige Eiche · ranska chêne à gros glands, (Kanada) chêne à gros fruits · italia quercia macrocarpa · espanja roble bur, roble de frutos grandes · puola dąb wielkoowosowy · ukraina дуб крупноплодий · venäjä дуб крупноплодный]

Takiaistammi kasvaa luonnonvaraisena Kanadan ja Yhdysvaltojen keskiosissa ja itärannikolla. Tammesta on valmistettu raudan avulla mustaa väriä.

Quercus michauxii Appalakkientammi

Quercus bicolor var./subsp. michauxii, Q. houstoniana, Q. prinus, Q. prinus var. michauxii, Quercus montana
[englanti chestnut oak, basket oak · saksa Kastanieneiche, Korbeiche · ranska chêne châtaignier · italia quercia castagno]

Appalakkientammi kasvaa luonnonvaraisena Yhdysvaltain kaakkoisosissa.

Kalm mainitsee (1751) appalakkientammen yhtenä kasvina, jonka siemeniä on tuotu Pohjois-Amerikasta, ja jolla tehdään viljelykokeiluita "ilmastossamme" (Ruotsissa); hän mainitsee lyhyesti, että sen kuori värjää punaista. Kirjassa Norra Amerikanska Färge-Örter (1763) Kalm tarkentaa, että Pohjois-Amerikassa intiaanit värjäsivät puun kuorella nahkaa - kuitujen värjäämisestä Kalm ei kirjoita mitään; matkakertomuksessaan (1756) hän mainitsee, että tieto kaikenlaisten nahkojen värjäämisestä punaiseksi on tullut P. Rambolta. Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että puusta saa kromipuretuksella kohtalaisen hyvin kestävää kellertävänruskeaa ja alunapuretuksella kestävää vaaleanruskeaa.

Quercus mongolica Mongoliantammi

Quercus mongolica var. typica, Q. mongolica f. typica, Q. sessiliflora var. mongolica
[englanti Mongolian oak · ruotsi mongol-ek · saksa mongolische Eiche · ranska chêne de Mongolie · italia quercia della Mongolia · korea sin gal na mu 신갈나무]

Mongoliantammi kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Kaakkois-Siperiasta Japaniin ja Pohjois-Kiinaan. Sen lehdistä ja kuoresta saadaan keltaisia, vihreitä, mustia ja ruskeita värejä.

Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) kerrotaan, että mongoliantammea on pitkään käytetty väriaineena, erityisesti huovutetun villan valmistuksessa. Kirjassa ei selitetä tarkemmin, mutta tiedon lähteeksi on mainittu Neuvostoliiton kasviresursseja käsittelevä kirja [Растительные ресурсы СССР: Цветковые растения, их химический состав, использование. Семейства Magnoliaceae–Limoniaceae. Л., 1984.]

Quercus nigra Vesitammi

Quercus agnostifolia, Q. aquatica, Q. aquatica var. attenuata, Q. aquatica var. cuneata, Q. aquatica var. dentata, Q. aquatica var. elongata, Q. aquatica var. hybrida, Q. aquatica var. indivisa, Q. aquatica var. nana, Q. aquatica var. stipitata, Q. bumelifoli, Q. dentata, Q. genabii, Q. hemisphaerica var. nana, Q. × ludoviciana var. microcarpa, Q. marylandica, Q. microcarya, Q. nana, Q. nigra var. aquatica, Q. nigra var. heterophylla, Q. nigra var. megacarpa, Q. nigra f. microcarya, Q. nigra var. microcarya, Q. nigra f. microcarya, Q. nigra f. plenocarpa, Q. nigra var. plenocarpa, Q. nigra var. saxicola, Q. nigra f. saxicola, Q. nigra var. tridentata, Q. nigra f. tridentifera, Q. nigra var. tridentifera, Q. noviorleani, Q. phellos var. microcarpa, Q. quinqueloba, Q. × subfalcata var. microcarpa, Q. uliginosa
[englanti water oak, black oak, possum oak saksa Mooreiche, Wassereiche · hollanti zwarte eik · ranska chêne d'eau, chêne gris, chêne noir · italia quercia nero]

Vesitammi kasvaa luontaisesti Yhdysvaltain kaakkoisosissa.

Vesitammen kuori mainitaan usein kversitriinin pääasialliseksi lähteeksi, mutta nykyään kversitriinin päälähteenä pidetään mustatammea (Quercus velutina).

Puusta saatavia väriaineita on kutsuttu mm. nimillä bark greens, bark yellows ja bark browns, eli kuorivihreiksi, -keltaisiksi ja -ruskeiksi. Emäksisellä liemellä sillä on värjätty kellertävää punaista, alunalla ja tinakloridilla keltaista, kuparisulfaatilla vihertävän keltaista ja rautasulfaatilla tummaa vihreää.

Pohjois-Amerikan matkakertomuksessaan (1756) Kalm kertoo, että puun kuorella värjätään keltaista. Hän myös mainitsee (1751) vesitammen yhtenä kasvina, jonka siemeniä on tuotu Pohjois-Amerikasta, ja jolla tehdään viljelykokeiluita "ilmastossamme" (Ruotsissa).

Vesitammen kaarna on tanniinipitoista, mutta sitä ei vaaleankeltaisen värinsä vuoksi aikanaan arvostettu parkitsemisessa niin paljon kuin esimerkiksi hemlokkia tai valkotammea.

Quercus petraea Talvitammi

Quercus sessiflora; Q. petraea f. normalis, Q. petraea subf. normalis, Q. robur var. petraea
[englanti sessile oak, durmast oak, Cornish oak · gaeli dair · kymri derwen ddigoes · ruotsi bergek · norja vintereik · tanska vintereg · saksa Berg-Eiche, Dürr-Eiche, Harz-Eiche, Stein-Eiche, Trauben-Eiche, Winter-Eiche · hollanti wintereik · ranska chêne blanc, chêne mâle, chêne noir, chêne rouvre, chêne sessile, chêne à trochets, drillard, drille, durelin · oksitaani cassou · italia ischia, quercia comune, quercia rovere, rovere · espanja carvayo, roble, roble albar, roble albero, roble de fruto sentado · aragonia roble albar · baski haritz kandugabea · katalonia roure de fulla gran · portugali carvalho-pétreo · viro kivitamm, läänetamm · unkari kocsánytalan tölgy · lätti klinšu ozols · liettua bekotis ąžuolas · romania gorun · kreikka δρυς άμισχος · turkki sapsız meşe · tsekki drnák, dub zimní · slovakki dub zimný · sloveeni graden · puola dąb bezszypułkowy · kroaatti bijel, bjelik, gradun, hrast kitnjak, kitnjak · bulgaria cкален дъб, горун · serbia храст китњак · ukraina дуб скельний · venäjä дуб скальный · japani tsukubanegashi ツクバネガシ]

Talvitammi kasvaa luontaisesti alueella, joka ulottuu Pohjois-Euroopasta Iraniin. Euroopassa Suomessa, Portugalissa ja Islannissa talvitammi ei kasva luontaisesti.

Puuta on käytetty villan mustaksi värjäämiseen mm. Irlannissa.

Quercus robur Metsätammi

kesätammi, tammi
Quercus longaeva
[englanti common oak, english oak, pedunculate oak · gaeli dair · kymri derwen goesog · ruotsi skogsek, sommerek; ek (Samzelius 1765) · tanska stilk-eg, almindelig eg · norja sommareik · saksa Stiel-Eiche, Früh-Eiche, Rasen-Eiche, Sommer-Eiche · hollanti zomereik · ranska châgne, chêne blanc, chêne femelle, chêne pédonculé, chêne à grappes, gravelin · oksitaani casse, cassou, roù · italia farnia, quercia comune, quercia farnia, quercia gentile, quercia peduncolata · espanja cagiga, carballo, carvallo, carvayo, roble, roble albar, roble común, roble pedunculado · aragonia roble pedunculado · baski haritz kanduduna, haritza · katalaani aglaner, glaner, roure pènol · galitsia carballo · portugali albarinho, alvarinho, carvalheira, carvalho, carvalho-alvarinho, carvalho-comum, carvalho-roble, roble · viro harilik tamm · unkari kocsányos tölgy · kreikka δρυς έμμισχος · romania stejar · turkki saplı meşe · lätti parastais ozols · liettua paprastasis ąžuolas · puola dąb szypułkowy · tsekki dub letní, křemelák · slovakki dub letný · sloveeni · kroaatti dubec, hrast lužnjak, livadnjak, lužnjak, melek, meljak, stežanj · bulgaria oбикновен дъб · serbia храст лужњак · ukraina дуб звичайний · venäjä дуб черешчатый · kiina xià lì, 夏栎]

Metsätammi kasvaa luonnostaan koko Euroopan alueella ja Lähi-Idässä Iraniin saakka. Se on myös levinnyt (viety) Etelä-Afrikkaan ja joihinkin Yhdysvaltain osavaltioihin. Metsätammen lajinimi robur on latinaa ja merktisee vahvaa. Puuta on käytetty värjäämiseen monin paikoin sen kasvupaikoilla, mutta sillä ei ole ollut kaupallista merkitystä.

Tammenlehdistä saadaan eri puretusaineilla keltaisia, vihreitä ja ruskeita värejä. Rautasulfaatilla niistä sekä tammenterhoista saadaan harmaata tai mustaa. Kuorella saa rautasulfaattilisällä on värjätty harmaata.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) jaetaan useampia ohjeita, joiden lähteenä on pääasiassa Johan Linderin kirja Swenska Färge-Konst (ensimmäinen painos 1720). Linderin mukaan tammen kuoresta saa alunan kanssa keittämällä paitsi harmaata myös violettia. Mustaa väriä varten Linder ohjeistaa liottamaan pellavakangasta vuorokausi lämpimässä vedessä, johon on pilkottu tammenkuorta. Jäähtymisen jälkeen liemestä poistetaan kuori ja siihen lisätään tammenterhoja ja rautasulfaattia.

Toisen Linderiltä peräisin olevan ohjeen mukaan pellavaa ja tammilastuja keitetään kaksi tuntia aiemmin lepän (Alnus) kuoresta ja "viilajauhosta" (pienestä viilaamisesta syntyneestä rautapurusta) valmistetusta liemessä (passerlut; Samzeliuksen kirjassa on ohje myös sen valmistamiseen). Tämän jälkeen lastut poistetaan liemestä ja pellavaa keitetään vielä tunti, sitten otetaan ylös ja kuivataan. Liemeen lisätään rautasulfaattia, kangas laitetaan takaisin liemeen kahdeksi tunniksi, kuivataan ja mankeloidaan puolikuivana. Palmstruchin kasvikirjan (1803) mukaan pellavaa mustataan tammen sahanpurulla; tieto lienee pelkistetty jäänne tästä Linderin kirjan ohjeesta.

Palmstruchin kasvikirjassa (1803) kerrotaan, että keväällä poistettavalla kuorella parkitaan nahkaa (koivun kuoren kanssa): karkeampi kuori sopii parhaiten pohjanahalle, ja nuorten puiden tai oksien kuori sopii paremmin pintanahalle. Myös lastut ja lehdet sopivat parkitsemiseen.

Myös Lönnrot mainitsee tammen parkitus- ja värjäyskäytön teoksessaan Flora Fennica (1860/1866): Kuori on parhainta nahkan parkitukseen. Rautavihtrillin kera se painaa mustaa; johon hedelmä-verho on vielä voimallisempaa. Kaleppelit tammen lehdillä ovat erään höyntiäisen pesiä ja talvisijoja; ne kasvavat isommiksi ulkomaan tammissa. Painaminen tarkoittaa tässä yhteydessä värjäämistä ja kaleppelit viittaavat väriomenan (Quercus infectoria) kaltaisia, mutta huomattavasti pienempiä hyönteisistä johtuvia "kasvannaisia".

Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) mainitaan, että tammenlehdistä saatavia mustia ja tummanruskeita värejä käytetään huopasaappaiden valmistukseen käytettävän villan värjäämiseen. (Kirjassa mainitaan myös tammenterhot värin lähteenä.)

Quercus rubra Punatammi

Erythrobalanus rubra, Quercus acerifolia, Q. ambigua, Q. angulizana, Q. borealis, Q. borealis var./f. flabellata, Q. borealis var. maxima, Q. coccinea var. ambigua, Q. maxima, Q. michauxii, Q. rubra f. houbae, juvenilis, obovata, Q. rubra var. ambigua, borealis, hispanica, latepinnatifida, latifolia, maxima, pendula, ramosissima, subserrata, Q. sada
[englanti American red oak, northern red oak, red oak · ruotsi rödek · tanska rød eg · norja rødeik · saksa amerikanische Roteiche, Rot-Eiche · hollanti Amerikaanse eik · ranska chêne rouge d'Amérique, (Kanada) chêne rouge · italia quercia rossa · espanja encina, roble americano, roble rojo · aragonia roble americano · katalaani roure americà · portugali carvalho-americano, carvalho-vermelho, carvalho-vermelho-americano, roble-americano · unkari vörös tölgy · puola dąb czerwony · tsekki dub červený · slovakki dub červený · bulgaria Американски дъб, червен дъб · ukraina дуб північний · venäjä дуб красный]

Puu kasvaa luonnostaan Kaakkois-Kanadassa sekä Yhdysvaltain keskisissä ja itäisissä osissa. Se on levinnyt Euroopan länsiosiin.

Puun sisäkuoresta saadaan punaruskeita väriaineita. Puuta käyttivät värjäykseen mm. potawomi-intiaanit.

Kalm kertoo kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että Pohjois-Amerikassa puun kuorella värjättiin villaa keltaiseksi.

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että kirjasta saadaan villaan ilman puretusta vaaleanpunertavan ruskeaa, jolla on kohtalainen värinkesto, kromipuretuksella rusehtavaa ja keltaruskeaa ja alunapuretuksella vaaleanruskeaa, joilla on hyvä värinkesto.

Quercus velutina Mustatammi

Quercus coccinea, Q. discolor, Q. leiodermis, Q. macrophylla, Q. magnifica, Q. missouriensis, Q. rubra var. tinctoria, Q. tinctoria
[englanti black oak, champion oak, dyer's oak, eastern black oak · ruotsi färgek · tanska sort-eg · saksa Eiche, Färber-Eiche, Färbereiche · hollanti verfeik, zwarte eik · ranska Chêne des teinturiers, chêne noir, Quercitron, chêne quercitron · italia quercia dei tintori, quercitrone · espanja encina tintorea, quercitrón, roble negro del este · katalaani roure negre · portugali carvalho-negro · puola dąb barwierski · venäjä дуб красильный]

Mustatammi kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itäosissa, perityisesti Pennsylvanian, Georginan ja Pohjois- ja Etelä-Carolinan osavaltioissa. Puun kuoresta saadaan keltaista ja kestävää kversitriiniä, jota jo alueen alkuperäisasukkaat käyttivät värjäykseen. Eurooppaan värin toi noin vuonna 1775 Dr. Bancroft, joka oli matkustanut Pohjois-Amerikkaan etsimään uusia värjäyskasveja. Englannin parlamentti antoi Bancroftille yksinoikeuden väriaineen käyttöön kahdeksikymmeneksi vuodeksi, ja kversitriini olikin artikkelin mukaan Britanniassa pääasiallinen keltainen värjäysaine vuoteen 1820. (Tuolloin keksittiin myrkyllinen kaliumdikromaatti, josta tuli laajasti käytetty kemikaali värjäyksessä.)

Kuoresta valmistettua väriainejauhetta on myyty nimellä fiorine.

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan puu, mutta siinä kohden annetaankin ohjeet kaupasta löytyvän kversitriini-uutteen käyttämiseen! Kirjassa huomautetaan, että kuortakin voi käyttää, mutta siitä ei tule niin vahva väri. Kirjassa muistutetaan myös, että värjäysprosessi kannattaa pitää lyhyenä, sillä pitkäaikaisella liotuksella tanniini tummentaa lopputulosta.

Ohjeita

Insbrckilaisen 1300-luvun alusta peräisin olevan tekstin mukaan mustaa väriainetta saadaan, kun murskataan vihreitä tammerterhoja, annetaan niiden mätääntyä viikon verran astiassa - sitten aine on valmista käytettäväksi. Toinen musteen valmistusohje: jauha kuori hienoksi ja anna sen maatua astiassa erilaisten raudanpalasten (esim. rautanaulojen) kanssa, kunnes se alkaa mätääntyä. Keitetään kokoon.

Mustetta saadaan aikaiseksi myös ottamalla esim. kupillinen tammenkuorta ja saman verran vettä; sekaa laitetaan teelusikallinen rautasuoloja sekä muutama lusikallinen arabikumia. Ilman arabikumia liuos toimii värjäysaineena, joka värjää silkin sinimustaksi ja villan ruskeanmustaksi.

Muuta

Tammenkuorta on käytetty myös lääkitystarkoituksiin, mm. myrkyllisten kasvien vastamyrkyksi. Keitettyä kuorta on käytetty mm. keuhko- ja kuumelääkkeenä.

Tammi on symboloinut valtaa ja mahtia ja kovan puulajinsa vuoksi myös kuolemattomuutta. Raamatussa tammi kuvaa miehisyyttä ja kestävyyttä. Muinaisitalialaiset hallitsijat käyttivät tammenlehtiseppelettä merkkinä arvostaan. Muinaisenglantilaiset kuninkaat kruunattiin tammen alla.

Monissa uskomuksissa ja tarustoissa tammi on ollut jumalan puu ja tammen kaatuminen on symboloinut jumalan tuomiota. Kalevalassa tammi kasvaa niin suureksi, että peittää maan. Kreikkalaisessa jumaltarustossa tammi oli pyhitetty pääjumala Zeukselle ja roomalaisessa vastaavasti Jupiterille; jumalten tahto saatiin selville kuuntelemalla tammenlehtien suhinaa Dodoman lehdossa. Antiikin kansanuskomuksissa puiden haltiat (driadit; kr. drys=tammi) asuivat tammissa.Germaaneilla ja pohjoismaissa sekä Liettuassa tammi oli pyhitetty ukkosenjumalalle (Tor/Donar - Perkunas). Tammi oli kelttien druidien pyhä puu: tammesta he saivat mistelit ja ennen ennustamista syötävät tammenterhot.

Keskieurooppalaisen uskomuksen mukaan salama iskee tammeen useammin kuin muihin puihin. Antiikin kansanuskomuksissa tammenlehtien uskottiin taltuttavan leijonat ja tammiseipäällä kyettiin karkoittamaan käärmeet.

Katso myös: väriomena (Quercus infectoria)