Värjäys: Myrica Suomyrtit, norkkomyrtit

[Myricaceæ]

englanti myrtle

Myrica californica

Gale californica; Morella californica
[englanti California wax myrtle, pacific bayberry, pacific wax myrtle · saksa kalifornischer Gagelstrauch]

Myrtti kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsirannikolla Kaakkois-Kanadasta Kaliforniaan.

Kasvin marjoista saadaan harmaata väriainetta. Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Myrica cerifera

Cerothamnus cerifer, Morella cerifera
[englanti wax myrtle, bayberry, candle berry, candleberry, southern wax myrtle, tallow bayberry, tallow shrub, wachsgagle; Yhdysvallat southern bayberry · saksa Wachsgagelstrauch, Wachsmyrte · hollanti wasgagel · ranska arbre à cire, cirier, gale à cire · italia albero della cera , mirica · espanjamirica cerifera>]

Ikivihreä pensas kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itärannikolla New Jerseystä Karibialle. Marjoista saadaan sinistä väriainetta. Lehdistä ja marjoista tehdään myös teetä ja niitä käytetään mausteina. Juuria ja kuorta on käytetty lääkeaineina.

Amerikan uudisraivaajat huomasivat, että ylivoimaisen parhaita kynttilöitä saatiin valmistetua New Englannin rannoilla kasvavan pensaan hedelmistä. Harmahtava marja murskattiin ja keitettiin. Sekoitus kuorittiin useita kertoja, ennen kuin vaalea, lähes transparentti vihreä rasva oli jäljellä. Kynttilät olivat hyvin arvokkaita, koska niiden tekemiseen meni niin kauan aikaa ja paljon raaka-ainetta.

Myrica gale Suomyrtti, sahasuomyrtti

pursu rahka (Palmstruch 1803)
[englanti bog myrtle, bayberry, Dutch myrtle, sweet gale, meadow fern, moor myrtle, sweet gale, waxberry · iiri raideog · kymri helygen · ruotsi pors · tanska mose-pors, pors · norja pors · saksa brabanter Myrte, echter Gagelstrauch, Gagel, Gagelstrauch, Heidegagelstrauch, Heidemyrte, Mäusemyrte, Sumpfmyrte, Torfgagelstrauch · hollanti wilde gagel · ranska galé odorant, lorette, myrica galé, myrte bâtard, myrte de Brabant, myrte des marais, piment aquatique, piment royal, poivre du Brabant, romarin du Nord; Kanada bois-sent-bon, myrique baumier · galitsia frundio, frundiño, frundo · italia mirto bastardo, mirto di Brabante, mortarella brabantica · espanja arrayán de Brabante, mirto de Brabante · baski zingiretako mirtoa · portugali alecrim-do-norte, samouco-de-brabante · viro harilik porss · puola woskownica europejska · latvia balzamkārkls, parastā purvmirte · liettua pajūrinis sotvaras · venäjä восковник болотный, восковник обыкновенный, восковница болотная, восковница обыкновенная · japani yachiyanagi ヤチヤナギ · mirto de brabante · myrte batard]

Suomyrtti kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Kanadassa, Skandinaviassa ja Euroopassa Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin rantavaltioissa. Se kasvaa Suomessa merenrannoilla ja sisämaassa etelän järvialueella. Kasvista saadaan kversetiiniä ja flavonoideja. Lehdistä saadaan keltaista ja vihreää.

Johan Fischerströmin kuvauksessa "Anmärkningar om Södra-Halland, Senare stycket" (Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Decemb. 1761) kerrotaan, kuinka suomyrttiä käytetään Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Hallandin läänissä keltaisen värin värjäykseen. Palmstruchin kasvikirjassa (1803) kerrotaan, että lehtiä keittämällä puretettuun villaan saadaan keltainen väri.

Käytetty värjäykseen myös Pohjois-Amerikassa. Kalm kertoo kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että Kanadassa "naisväki värjää suomyrtillä villavaatteensa kauniin keltaiseksi."

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905).

Myrtus brabantica on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840).

Myrica pensylvanica

Cerothamnus pensylvanicus, Morella pensylvanica
[englanti bayberry, american vegetable wax, candleberry, candletree, candlewood, northern bayberry, northern candleberry, small waxberry, swamp candleberry, tallow bayberry, tallow tree, tallowshrub, tallow shrub, wachsgagle, waxberry · saksa pennsylvanischer Gagelstrauch · hollanti wasgagel · ranska cirier de Pennsylvanie; Kanada myrique de Pennsylvanie · venäjä восковница пенсильванская · arbre a suif]

Myrtti kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Kanadan ja Yhdysvaltain itäisimmissä osissa, ja on levinnyt myös Saksaan ja Britteinsaarille.

Lehdistä saadaan harmaanmustaa ja alunapuretuksella vihreää. Joidenkin lähteiden mukaan lehdestä, kuoresta ja varresta saadaan punaista värjäysainetta. Lehtiä ja marjoja käytetään mausteena, juuresta ja lehdistä saadaan lääkeainetta. Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Myrica rubra Jamamomo

Morella rubra; Myrica integrifolia, M. nagi, M. sapida
[englanti Chinese bayberry, Chinese strawberry tree, Japanese bayberry, red bayberry, yumberry, waxberry · ruotsi yangmei · saksa chinesische Baumerdbeere, Pappelpflaume · hollanti wasgagel · ranska arbouse de Chine · italia miricetina, yangmei · espanja arrayán rojo · portugali miricetina · venäjä восковница красная · (Bombay) kaiphal · japani yama momo ヤマモモ, shibuki · korea so gwi na mu 소귀나무 · kiina yáng méi 杨梅]

Kasvia kasvaa runsaasti Kiinassa sekä Kiinassa ja vähemmissä määrin muissa Aasian maissa. Siitä saadaan keltaista väriainetta. The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan puun kuorta on käytetty parkkiaineena ja sitä on aikanaan viety Intian koillisosista muualle Intiaan vuosittain noin 50 tonnia parkkitarkoituksiin. Kirjassa myös mainitaan, että natriumpolysulfidi- ja rikkikäsittelyllä sillä on värjätty puuvillaa syväksi seepianväriseksi, ja lisäämällä sekaan kupari-, mangaani- tai rautasulfaattia väristä tulee sinertävä tai sinertävänharmaa.

Puun pääasialliset väriaineet on myrisetiini.

Kasvia on käytetty värjäykseen mm. Japanissa.

Ohjeita

Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905) neuvotaan: (kanerva, koiranputki, sianpuola, suomyrtti) ...kerätään silloin kun ne owat nupusta kukkaan puhkeemassa. Niistä saadaan monenlaisia keltaisia wärejä, waikka woimaltaan erilaisia. Wäriwiwahdus tulee myöskin erilainen, riippuen siitä käytetäänkö ne tuoreina tai kuiwattuina. Kirjasessa neuvotaan, kuinka suomyrtistä valmistetaan alunan avulla himmeänkeltaista, kromihappoisen kalin avulla keltasenruskeata t. himmeää harmaankeltaista; väriomenan ja rautavitrillin avulla tummanruskeanharmaata; rautavitrillin avulla ruskeanharmaata ja harmaansinipunertavaa; alunan, indigon ja rautavitrillin kanssa sinistä; alunan, indigon, koivunlehtien ja rautavitrillin kanssa ruohonvihreää ja himmeää sinisenvihreää; alunan, indigon, krapin ja rautavitrillin kera sammaleenvihreää; alunan, indigon ja krapin kanssa himmeää harmaanvihreää; alunan ja indigon kanssa vaaleanvihreää; sekä kromihappoisen kalin, valkoisen viinikiven ja sinilastun kanssa mustanvihreää.

---

Suomyrttiä on käytetty Suomessa myös oluen maustamiseen: sen on sanottu antavan oluelle lisää jytyä, mutta vastaavasti myös aiheuttavan krapulan.