-

Värjäys: Galium Matara

[Rubiaceae]

[englanti bedstraw · ruotsi måra · gaelilaiset kielet rud · rú Mhuire, baladh cnise tai bindean · intia manjit]

[Katso myös: Relbunium.]

Yleensä matarista (juurista) saa punaisia sävyjä, viinikiven avulla keltaisempia. Suomessa kasvaa noin kymmenen galium-suvun mataraa.

Galium album Paimenmatara

[englanti white bedstraw, hedge bedstraw · ruotsi vanlig stormåra]

Paimenmataran juuria on käytetty jonkin verran punaisten sävyjen värjäämiseen. Siinä on kuitenkin vähemmän väriainetta kuin esimerkiksi ahomatarassa.

Galium aperine Kierumatara

[englanti cleavers, barweed, catchweed, eriffe, everlasting friendship, goosebill, goosegrass, grip grass, hayriffe, hayruff, hedgeheriff, loveman, mutton chops, robin-run-in-the-grass, scratweed, bed-btraw, common rough ladies' bedstraw, cleavers · ruotsi snärjmåra · tanska burresnerre · saksa Gewöhnliches Kletten-Labkraut, Beinseife, Gewöhnliches Klebkraut, Hafta, Haftemasch, Klaab, Klebendes Labkraut, Kleber, Klebknöpf, Klebkraut, Klette, Kleiß, Klettenlabkraut, Picker, Tüngelkraut · ranska Gaillet, Gaillet accrochant, Gaillet gratteron, Gratteron, Herbe collante, Prend-main, Rièble, Trainasse · espanja presera · italia cappelo di tignosi]

Kasvaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa pelloilla ja tunkioilla. Kasvin juuret värjäävät punaiseksi (galiosiini).

The Universal Herbal -kasvitietosanakirjassa (1824) mainitaan juurista saatava punainen väri - ja myös se, että jos linnut syövät juuria, niiden luut värjäytyvät punaiseksi.

Galium boreale Ahomatara

[englanti northern bedstraw, white bedstraw · ruotsi vitmåra]

Juuresta saadaan tiilenpunaista väriä. Kasvista saadaan myös keltaisia, vihreitä ja ruskeita värjäysaineita. Juuret säilyvät kauan; ne on kerättävä ennen kukkimista.

Tunnettu jo viikinkiaikaan ja käytetty mm. Suomessa ja Pohjois-Amerikassa villan punaiseksi värjäämiseen.

The Universal Herbal -kasvitietosanakirjassa (1824) kuvataan punaiseksi värjäämisen prosessi: juuret kerätään keväällä, jauhetaan mallaspölyn kanssa, sekoitetaan oluen kanssa, jossa maseroitu ja ensin koivunlehdillä keltaiseksi värjätty villalanka sitten keitetään.

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina (nimellä suomatara) Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905): tämän kaswin juuret kerätään ennen kukkimista, puhdistetaan ja kuiwataan ja woidaan säilyttää useita wuosia. Sisältää woimakasta punaista wäriainetta, jota woidaan käyttää krapp'in asemasta. Teoksen laajennetussa painoksessa (1919) kasvi tunnetaan nimellä valkomatara.

Ensimmäisenä Ahomatarasta kertoi Carl von Linne kirjassaan Species Plantarum (1753) ja myöhemmin Flora Lapponica -kirjassaan (1773): Lapissa harvinainen, Ruotsissa erittäin yleinen. Varsinais-Suomessa naiset värjäävät niillä villoja ja villavaatteita.

Matara on mainittu mm. Suomi-aikakausjulkaisussa 1850, Reinholm: Suomalaisia kasvu-nimejä:

Matara, Jääsk., Antr., Heinj., Räis. (myös: verum), Höll. (?), Rvll., Galium boreale, Färggräs. Hepo-matara, Ves'ahmalo h., pm., Heinj. Rieska-heinä, Rvll. Terva h. Keur. Maran, Madarad, Maitsed, Vir. Maaderaasek, Lapp., Sjögr. Mataran juurilla painetaan joka paikassa "Mataranpunaista", "eikä lähde sen väri"! Vanhoissa runoissa mainitaan tätä painanta usiasti, esim. tässä tyttöjen laulussa, joka Itä-suomessa ja Ritvalan Pyhävietossa on tuttu: "Lähtekääm, sisot, sinelle, Keltaheinään, me kälykset, Mataraan, me morsiamet" jne.

Punaista värjättiin mataraheinän juurilla. Ne kuivattiin ja sitte keitettiin vedessä lankojen kanssa, sekalutta ja alunaa pantiin sekaan 1½ luotia lankanaulaa kohti.
[Vanhoja värjäystapoja, Kotitaide 6, 1902]

Galium cruciatum

[englanti crosswort, wild madder]

Ranskassa on kasvin juurella korvattu jonkin verran värimataran tuottamaa punaista.

Galium mollugo Saksanmatara, (Etelän)paimenmatara

[englanti hedge bedstraw, white bedstraw, wild madder, great ladies' bedstraw, great bastard madder · ruotsi buskmåra]

Koko kasvista saadaan keltaista, kuivatuista juurista punaista. Käytetty värjäykseen mm. Suomessa.

The Universal Herbal -kasvitietosanakirjassa (1824) mainitaan, että saksanmataran juuresta saadaan samanlaista punaista väriainetta kuin värimatarasta (Rubia tinctoria), ja myös kirkkaampaa väriä. Kirjassa myös kerrotaan, että saksanmataraa syöneiden eläinten luut ovat värjäytyneet punaiseksi.

Galium odoratum Tuoksumatara

[englanti sweet woodruff, hay plant, star grass, sweet grass, woodruff · ruotsi myskmadra · saksa Waldmeister, Duftlabkraut, Echter Waldmeister, Gliedergänglich, Gliederkraut, Gliedkraut, Halskräutlein, Herzfreude, Herzfreund, Leberkraut, Maiblume, Maichrut, Maikraut, Maitee, Maitrankkräutel, Mäschtee, Mäusch, Meier, Mösch, Sternleberkraut, Tabakskraut, Teekraut, Waldmännchen, Waldmanntee, Waldtee, Wohlriechendes Labkraut · ranska Aspérule odorante, Belle-Étoile, Gaillet odorant, Petit muguet, Reine-des-bois, Thé suisse]

Kasvi tuottaa keltaista ja punaista väriä.

Galium palustre Rantamatara

[englanti marsh bedstraw · ruotsi vattenmåra]

Kasvia käytettiin värjäykseen mm. antiikin ajan Roomassa. Siitä saatiin keltaisia ja punaisia värejä.

Galium sylvaticum

[englanti wood ladies' bedstraw, scotch mist, wood bedstraw]

The Universal Herbal -kasvitietosanakirjassa (1824) mainitaan, että juuresta saadaan punaista väriä.

Galium tinctorium

[englanti stiff marsh bedstraw · ranska Tisavoyanne rouge (Kanadan ranskalaiset)]

Kasvaa laajasti Pohjois-Amerikan itäosissa. The Universal Herbal -kasvitietosanakirjassa (1824) mainitaan, että Kanadan alkuperäisasukkaat värjäävät kasvin juurilla villisian piikkejä punaiseksi, ja että myös Kanadan ranskankielisellä alueella naiset joskus värjäävät vaatteitaan kasvin juurilla.

Tekstissä Of the Roots used by the Indians in the Neighbourhood of Hudson's Bay to dye Porcupine Quills (1772, julkaistu The Philosophical Transactions of the Royal Society of London 1809) mainitaan, että Kanadan ranskalaiset kutsuivat (1700-luvulla) kasvia nimellä Tisavoyanne rouge ja vastaavasti toista, keltajuurista kasvia (Coptis trifolia; kirjan mukaan Helleborus trifolia) nimellä Tisavoyanne jaune.

Galium triandrum (Asperula tinctoria) Värimaratti

[englanti Dye Bedstraw, Dyer's Woodruff, Woodruff · saksa Falsche Färberröthe, Färbermaier, Färber-Meier, Färbermeister, Färberröthe, Weismeyerkraut, Weißes Meyerkraut, Wilde Röthe · ranska Aspérule, Aspérule des teinturiers, Aspérule tinctoriale]

Käytetty mm. Gotlannissa ja Ahvenanmaalla villan punaiseksi värjäämiseen.

Galium verum Keltamatara

[hanhenvormu, ruumiinheinä, keltakakkara, maarianpahna, Neitsyt Maarian sänkyheinä, Neitsyt Maarian sängynolki materi, mehiläiskukka, oikea matara, keltaruoho, rättänä, emäntäkukka, sydänriisiheinä
englanti (our) lady's bedstraw, cheese rennet, maid's hair, petty mugget, yellow bedstraw, fleawort, goosegrass, gravel-grass, milksweet, poor-robin, savoyan-clabbergrass, yellow cleavers · gaelikielet rud, bun-an-ruadh, rú Mhuire, baladh cnise tai bindean · ruotsi gulmåra · saksa Echtes Labkraut, Bettstroh, Buttergras, Engelsüß, Färbkraut, Gelber Brein, Gelber Butterstiel, Gelber Meyer, Gelbes Käselab, Gelbes Käselabkraut, Gelbes Labkraut, Gelbes Sternkraut, Gliederkraut, Herrgottskraut, Herzbresten, Käselab, Käselabkraut, Labkraut, Lauritzen, Liebfrauenstroh, Magerkraut, Mottekraut, Mundfäulkraut, Riechkraut, Wahres Labkraut · ranska Gaillet jaune, Caille-lait, Caille-lait jaune, Gaillet, Gaillet vrai, Sommité fleurie de caille-lait jaune]

Kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Kasvaa yleisenä Länsi-Suomen kuivilla niityillä lähellä merta - mutta Suomessa se on kuitenkin uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut! Se oli aiemmin yleinen kasvi pientareilla myös sisämaassa, mutta niittyjen katoaminen on vaikuttanut siihen, että laji on käytännössä kadonnut sisämaasta.

Juurista saadaan tiilenpunaista tai vaaleanpunaista. Kukista saadaan keltaista, kellertävän ja tummanvihreitä sävyjä. Lehdistä ja kukinnosta saadaan keltaista. Juuret säilyvät kauan; ne on kerättävä ennen kukkimista. Kasvia on myös viljelty värjäystarkoituksiin, mutta hyvin vähän - sen hyöty/vaiva-suhde on huomattavasti alhaisempi kuin värimataralla (Rubia tinctoria).

The Universal Herbal -kasvitietosanakirjassa (1824) kerrotaan, että kukkavarsista saadaan alunavedessä keitettynä hyvää keltaista väriä ja juurista punaista väriä, joka ei häviä värimataran punaiselle värille. Kirjan mukaan "eräs nerokas, värjäykseen perehtynyt herrasmies" on vakuuttanut, että juurista saatava punainen väri on jopa kirkkaampaa kuin värimatarasta saatava. Kirjassa kerrotaan, että keltamataraa viljetiin Englannissa aiemmin yksityisen kauppakomitean valvonnassa.

Yksi niistä kasveista, jotka Lönnrot määritteli Flora Fennicassaan 1860 värjäyskäyttöön sopiviksi: villaa voitiin värjätä keltaiseksi (kukat) ja punaiseksi (juuret). Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919): Koko kasvi käytetään: saadaan keltaista. Myös juuri käytetään värjäykseen: pestynä, kuivattuna ja jauhoksi hienonnettuna saadaan siitä kaunis, punainen väri. Kasvia on käytetty keltaiseksi värjäämiseen huomattavassa määrin Irlannissa.

Historia

Galium tulee kreikankielen sanasta gala ("maito") - kasvia käytettiin aiemmin maidon juoksuttamiseen.

Matara oli mm. viikinkien käyttämä värjäyskasvi (myös Rubia tinctoria ja muut Rubia-suvun matarat). Saattoi kuitenkin olla, että viikinkiajan värjärit saivat kyllä juurista punaista väriä, muutta luultavasti eivät saaneet hyödynnettyä mataran keltaisia ja oranssihtavia sävyjä.

Kansallismuseon Antellin kokoelmissa olevan naisen itäkarjalaisen talvileningin yhteyteen on talletettu tietoa mataralla värjäämisestä:

[...] värjättiin seuraavasti: mataranjuuret maasta kaivettua kuivataan, survotaan, seulataan ja pistetään lämpimään veteen, missä niitä pidetään kolme vuorokautta silloin tällöin hämmentäen; värjättäessä esine siinä kiehautetaan; tuhkaa ei panna joukkoon. Jos tahdotaan punaista, värjätään vaate ensin kellalla ja sitten vasta mataralla. "Kelta" tehdään Lycopodiumin varsista seuraavast: ne ensin kuivataan ja survotaan, minkä jälkeen niitä käytetään lämpimässä vedessä uunilla viikkokausia, väliin hämmennetään sekoitusta, johon ei panna tuhkaa ja jota ei keitet; siinä pidetään värjättävää eli painettavaa vaatetta 3 tai 4 vuorokautta, painonestettä liikutellaan kahdesti vuorokaudessa.

Keltamataraa käytettiin aiemmin patjan täytteenä niiden miellyttävän tuoksun vuoksi. Suomessa kasvia on käytetty ruumisheinänä arkuissa (mistä kansankielinen nimitys ruumisheinä). Vanhan pyhimystarinan mukaan Neitsyt Maria makasi keltamataravuoteella - siitä moniin kieliin on tullut viittaus neitsyt Mariaan (mm. Neitsyt Maarian sänkyheinä).

Keltamataraa käytettiin antiikin aikaan mm. palohaavojen ja verenvuodon hoitoon (Dioskorides, Galenos).

---

Keltamataraa on käytetty juuston valmistuksessa maidon juoksettimena ja antamaan juustolle keltaista väriä (Englannissa viimeistään 1500-luvulta lähtien) sekä myös voin keltaiseksi värjäämiseen. Lönnrot: Maidon juoksutteeksi juustoliemeen pannuista kukista tulee juusto keltaiseksi ja hyvänhajuiseksi. Keltamatarasta on tehty myös oluen maustetta.

Tuoksumataraa on käytetty mm. Maitrank- ja Maiwein -nimisten juomien mausteena Keski-Euroopassa.

Lähteitä / lukemista

Forster, John Reinhold VII. Of the Roots used by the Indians in the Neighbourhood of Hudson's Bay to dye Porcupine Quills. p.54 (1772). The Philosophical Transactions of the Royal Society of London. Vol XIII. From 1770 to 1776. Lontoo 1809
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Green, Thomas The Universal Herbal, Caxton Press, Liverpool 1824.
Hellen, Alina Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Neljäs lisätty painos, KVS:n käsiteollisuuskirjasto N.o 13, Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki 1919
Lönnrot, Elias Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1866.
Reinholm, H. A. Suomalaisia kasvu-nimejä. Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen. 1850. Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, Helsinki 1851
Finna.fi / Talvileninki;sviitka; hame; hartiushame. Kansallismuseo, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Antellin kokoelmat, Sirelius, U. T., henkilöyhteys 1896 https://www.finna.fi/Record/museovirasto.80B4C83ED92F4C2E1D36BA35C8EB0E61 [05VI21]
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Galium