Värjäys: Prunus Tuomen suku

[Rosaceae]

Prunus americana

[englanti wild plom]

Kirkkaanpunainen värjäysaine; sitä ovat käyttäneet mm. Pohjois-Amerikan intiaanit. Navajot valmistivat puun juurista purppuraväriä.

Prunus birginiana

[englanti cherry · navajot shashaa']

Navajot käyttivät kasvia ruskeaksi värjäämiseen.

Prunus domestica Luumu

[englanti plum tree, bullace, prunes]

Juurista on saatu ruskeaa värjäysainetta.

Tummanpunaista on valmistettu sekoittamalla yhtä paljon villiluumun kuorta ja Sanguinaria canadensis -kasvia.

Prunus emarginata

[englanti bitter cherry, Oregon cherry]

Mainitaan Flavonol Groups -otsikon alla The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918), mutta sen värjäyskäytöstä ei mainita sen enempää.

Graen (1974) mukaan lehdistä saadaan vihreää ja hedelmästä tummanharmaata väriainetta.

Prunus melanocarpa

[englanti chokecherry]

Navajot valmistivat puun juurista ja kuoresta ruskeaa väriä. Oksista ja lehdistä saaadaan myös keltaisia ja oransseja värejä.

Prunus padus Tuomi

Prunus padus var. padus
[englanti European bird cherry, bird cherry, may bush, mayday tree · saksa Gewöhnliche Trauben kirche · ruotsi hägg · norja hegg · tanska haeg · islanti heggur · venäjä ceremucha obyknovennaja · viro harilik toomingas · liettua ieva · latvia ieva · puola czeremcha]

Tuomen kuorta ja marjoja voidaan käyttää erilaisiin värjäystarkoituksiin. Tuomenmarjoista saadaan hentoa lilaa, kuoresta punaruskeaa ja lehdistä keltaista.

Tuomenmarjat sisältävät antosyaaneja ja flavonoideja (katekiinia, hyperosidia, kversetiinia, kversitriiniä ja rutiinia), mutta myös runsaasti tanniineja (minkä vuoksi ne ovat melko karvaita maultaan).

Kuorella on värjätty villaa punaruskeaksi. (Eräässä norjalaisessa tutkimuksessa, Nedkvitne & Gjerdåker Hegg og hassel i norsk natur og tradisjon (Norsk Skogbruksmuseum 1993) kuuleman mukaan mainitaan, että kuorella on värjätty villaa keltaiseksi tai vihreäksi, mutta en ole saanut alkuperäistä lähdettä käsiini.) Kalastajat ovat käyttäneet tuomenkuorta kalaverkkojensa punaruskeaksi värjäämiseen. Pohjois-Amerikassa kasvin kuorella on värjätty myös vaaleaa punaista. Kuorta on käytetty myös nahkojen parkitsemiseen.

Tuomi mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905), sen mukaan kuoresta saadaan punakeltaista väriä. Kirjassa neuvotaan: Tuomen- ja paatsamankuorien tulee mieluiten olla 6 kuukauden vanhoja ennenkuin niitä käytetään värjäämiseen. Vuoden 1919 täydennetyssä painoksessa mainitaan myös: lehdistä ja marjoista yhdistettynä saadaan keltaisenvihreätä väriä.

Uusitalon tutkimuksessa mainitaan, että paikoin Venäjällä ja Skandinaviassa tuomen kuoresta ja lehdistä on valmistettu punaruskeita ja vihreitä maaliaineita.

Tuomen kuorta ja pieniä oksia on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin. Se on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840). Vaikka tuomen muut osat ovat toksisia, marjat ovat terveellisiä ja niitä on käytetty lääkkeenä erityisesti vatsakipuun ja ruoansulatusongelmiin. Itä-Euroopassa ja paikoin Pohjoismaissakin kuivattuja marjoja on sekoitettu tuomaan happamuutta sekä hilloihin että leipomisessa. Venäjällä tuomenmarjoista valmistetaan likööriä ja mehuja, ja niitä käytetään punaisena elintarvikevärinä (etenkin juomissa). Euroopassa tuomen kuorta on levitetty perunapelloille ja omenatarhoihin suojaamaan viljelyksiä hyönteisiltä.

Prunus persica Persikka

[englanti peach]

Alunperin Kiinasta kotoisin oleva puu, nykyään viljellään lämpimissä maissa. Lehdet korjataan syksyisin ja niitä voi käyttää joko tuoreena tai kuivattuna.

Kuivatuista lehdistä saadaan keltaista väriä, mutta se ei ole pysyvää.

Persikan kivistä on valmistettu hiiltämällä vegetabiilimustaa (viinimustaa, eli kasviperäistä hiiliigmenttiä).

Persikan lehtiä on käytetty lääkityksenä mm. raskauden aikaiseen aamupahoinvointiin. Lehdillä on myös laksatiivinen vaikutus.

Prunus salicina

[englanti Japanese plum]

Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Prunus serotina Kiiltotuomi

[englanti black cherry, rum cherry, virginian prune, wild cherry, cabinet-cherry, whisky-cherry, bitter cherry, pin cherry]

Suuri pohjoisamerikkalainen puu, kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi. Kuoresta saadaan vaaleanpunertavia vaaleanruskeita, myös juurista saadaan väriä. Pohjois-Amerikassa puun kuoreslla ja lehdillä on värjätty harmaata, vihreää ja punaista.

Puun kuorta on käytetty yskänlääkkeenä ja sen hedelmiä on pitkään käytetty rommien ja brandyn mausteena - mistä juontuu sen englanninkielinen nimi rum cherry.

Prunus spinosa Oratuomi

[englanti sloe, blackthorn · gaelilaiset kielet draighean, preas nan airnaig · saksa Schledorn, Schwarzdorn · ranska prunellier · hollanti sleedoorn · ruotsi slån]

Suomessa oratuomi kasvaa luonnossa vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa. Oratuomen hedelmät sisältävät parkkiaineita, kukat mm. kemferolia ja kversetiinia ja leehdissä on flavonoideja.

The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) mainitaan, että yksi oratuomen väriaineista on syaniinin johdannainen (antosyaani) prunisyaniini.

Puusta saadaan eri puretuksilla sinistä, ruskeaa, kirkkaanpunaista ja oranssia.

Kaswitarha -lehdessä nr.1 vuodelta 1907 mainitaan: Kun kuorta keitetään lipeässä, saadaan siitä punaista väriä villakangasta varten. Kuivat hedelmät antavat samoin punaista väriä.

Oratuomen jauhetusta kuoresta valmistettu muste oli yleinen aikaisella keskiajalla. Kuoren annettiin maatua sadevedessä, kunnes astian pohjalle syntyi musta tahna. Ylimääräinen vesi kaadettiin pois ja tahna kuivattiin.

Prunus virginiana Virginiantuomi

[englanti chokecherry]

Kuoren sisäosista saadaan punaista värjäysainetta. Sitä ovat käyttäneet mm. Pohjois-Amerikan intiaanit.

Historia

Persikka (Prunus persica) ja aprikoosi (Prunus armeniaca) mainittiin kiinalaisissa kirjoituksissa jo 2000 eaa. Oletetaan, että aprikoosit kulkeutuivat Kreikkaan Aleksanteri Suuren mukana - viimeistään kreikkalaiset tunsivat aprikoosin 330 eaa.