-

Värjäys: Prunus Tuomen suku

[Rosaceae]


Prunus americana

[englanti wild plom]

Kirkkaanpunainen värjäysaine; sitä ovat käyttäneet mm. Pohjois-Amerikan intiaanit. Navajot valmistivat puun juurista purppuraväriä.

Prunus Birginiana

[englanti cherry · navajot shashaa']

Navajot käyttivät kasvia ruskeaksi värjäämiseen.

Prunus domestica Luumu

[englanti plum tree, bullace, prunes]

Juurista ruskeaa.

Tummanpunaista on valmistettu sekoittamalla yhtä paljon villiluumun kuorta ja Sanguinaria canadensis -kasvia.

Prunus melanocarpa

[englanti chokecherry]

Navajot valmistivat puun juurista ja kuoresta ruskeaa väriä. Oksista ja lehdistä saaadaan myös keltaisia ja oransseja värejä.

Prunus padus Tuomi

[englanti European bird cherry, bird cherry, may bush, mayday tree · saksa Gewöhnliche Trauben kirche · ruotsi hägg · norja hegg · tanska haeg · islanti heggur · venäjä ceremucha obyknovennaja · viro harilik toomingas · liettua ieva · latvia ieva · puola czeremcha]

Tuomen kuorta ja marjoja voidaan käyttää erilaisiin värjäystarkoituksiin. Tuomenmarjoista saadaan hentoa lilaa, kuoresta punaruskeaa ja lehdistä keltaista.

Tuomenmarjat sisältävät antosyaaneja ja flavonoideja, mutta myös runsaasti tanniineja (minkä vuoksi ne ovat melko karvaita maultaan).

Kalastajat ovat käyttäneet tuomenkuorta kalaverkkojensa punaruskeaksi värjäämiseen. Pohjois-Amerikassa kasvin kuorella on värjätty myös vaaleaa punaista.

Tuomi mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905), sen mukaan kuoresta saadaan punakeltaista väriä. Kirjassa neuvotaan: Tuomen- ja paatsamankuorien tulee mieluiten olla 6 kuukauden vanhoja ennenkuin niitä käytetään värjäämiseen. Vuoden 1919 täydennetyssä painoksessa mainitaan myös: lehdistä ja marjoista yhdistettynä saadaan keltaisenvihreätä väriä.

Tuomen kuorta ja pieniä oksia on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin. Vaikka tuomen muut osat ovat toksisia, marjat ovat terveellisiä ja niitä on käytetty lääkkeenä erityisesti vatsakipuun ja ruoansulatusongelmiin. Itä-Euroopassa ja paikoin Pohjoismaissakin kuivattuja marjoja on sekoitettu tuomaan happamuutta sekä hilloihin että leipomisessa. Venäjällä tuomenmarjoista valmistetaan likööriä ja mehuja, ja niitä käytetään punaisena elintarvikevärinä (etenkin juomissa). Euroopassa tuomen kuorta on levitetty perunapelloille ja omenatarhoihin suojaamaan viljelyksiä hyönteisiltä.

Prunus persica Persikka

[englanti peach]

Alunperin Kiinasta kotoisin oleva puu, nykyään viljellään lämpimissä maissa. Lehdet korjataan syksyisin ja niitä voi käyttää joko tuoreena tai kuivattuna.

Kuivatuista lehdistä saadaan keltaista väriä, mutta se ei ole pysyvää.

Persikan kivistä on valmistettu hiiltämällä vegetabiilimustaa (viinimustaa, eli kasviperäistä hiiliigmenttiä).

Persikan lehtiä on käytetty lääkityksenä mm. raskauden aikaiseen aamupahoinvointiin. Lehdillä on myös laksatiivinen vaikutus.

Prunus salicina

[englanti Japanese plum]

Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Prunus serotina Kiiltotuomi

[englanti black cherry, rum cherry, virginian prune, wild cherry, cabinet-cherry, whisky-cherry, bitter cherry, pin cherry]

Suuri pohjoisamerikkalainen puu, kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi. Kuoresta saadaan vaaleanpunertavia vaaleanruskeita, myös juurista saadaan väriä. Pohjois-Amerikassa puun kuoreslla ja lehdillä on värjätty harmaata, vihreää ja punaista.

Puun kuorta on käytetty yskänlääkkeenä ja sen hedelmiä on pitkään käytetty rommien ja brandyn mausteena - mistä juontuu sen englanninkielinen nimi rum cherry.

Prunus spinosa Oratuomi

[englanti sloe, blackthorn · gaelilaiset kielet draighean, preas nan airnaig · saksa Schledorn, Schwarzdorn · ranska prunellier · hollanti sleedoorn]

Suomessa oratuomi kasvaa luonnossa vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa. Oratuomen hedelmät sisältävät parkkiaineita, kukat mm. kemferolia ja kversetiinia ja leehdissä on flavonoideja. Puusta saadaan sinistä, ruskeaa, kirkkaanpunaista ja alunapuretuksella oranssia.

Kaswitarha -lehdessä nr.1 vuodelta 1907 mainitaan: Kun kuorta keitetään lipeässä, saadaan siitä punaista väriä villakangasta varten. Kuivat hedelmät antavat samoin punaista väriä.

Oratuomen jauhetusta kuoresta valmistettu muste oli yleinen aikaisella keskiajalla. Kuoren annettiin maatua sadevedessä, kunnes astian pohjalle syntyi musta tahna. Ylimääräinen vesi kaadettiin pois ja tahna kuivattiin.

Prunus virginiana Virginiantuomi

[englanti chokecherry]

Kuoren sisäosista saadaan punaista värjäysainetta. Sitä ovat käyttäneet mm. Pohjois-Amerikan intiaanit.

Historia

Persikka (Prunus persica) ja aprikoosi (Prunus armeniaca) mainittiin kiinalaisissa kirjoituksissa jo 2000 eaa. Oletetaan, että aprikoosit kulkeutuivat Kreikkaan Aleksanteri Suuren mukana - viimeistään kreikkalaiset tunsivat aprikoosin 330 eaa.

Lähteitä / lukemista

Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Hellen, Alina Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Neljäs lisätty painos, KVS:n käsiteollisuuskirjasto N.o 13, Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki 1919
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte.. Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.
Uusitalo, Marja European bird cherry (Prunus padus L.) − a biodiverse wild plant for horticulture. Agrifood Research Reports 61. 2004, MTT Agrifood Research Finland.